Husu

Ulkomaiset opiskelijat tuovat osaamista Suomeen

Maahanmuuton ulottuvuudet osa 2

Tässä osassa käsittelen toista maahanmuuton ulottuvuutta, eli ulkomaalaisia
korkeakouluopiskelijoita. Ulkomaisten opiskelijoiden opiskelu Suomessa aiheuttaa tunnepitoisia reaktioita, koska moni haluaa vedota taloudellisiin seikkoihin, että ilmaista koulutusta ei saa jakaa ulkomaalaisille. Puhutaan EU/ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuista ilmeisesti sen takia, että mitä kauempaa he tulevat, sen pelottavampia he ovat. EU/ETA-maiden korkeakouluopiskelijat maksavat lukukausimaksuja korkeakouluopinnoistaan Suomessa.

Luullaan, että ulkomaiset korkeakouluopiskelijat lisäävät koulutuskustannuksia. Ajatellaan siten, että kun saamme yhden ulkomaisen opiskelijan lisää, nostaa se niin ja niin paljon kustannuksia. Tavoitteena pitäisi kuitenkin olla se, että jokaiselle korkeakoulu- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijalle tarjotaan noin vuoden mittaiset kieliopinnot joko osana tutkintoa tai heti tutkinnon jälkeen suoritettuna kokopäiväsenä opiskeluna tai työnteon ohella.

Ulkomaiset opiskelijat tuovat moninkertaisesti heihin sijoitetut rahat takaisin. Vaikka ainoastaan osa ulkomaalaisista opiskelijoista valmistuisi ja jäisi töihin Suomeen, tänne jäävien osan ei tarvitsisi olla suuri, jotta sen positiivinen vaikutus talouteemme olisi todella merkittävä. 

Miksi?

Monet ulkomaalaiset opiskelijat ovat saaneet perus- ja kandidaatinkoulutuksen omassa kotimaassaan, heistä moni tulee tekemään tänne maisterin tutkinnon. Meidän pitää saada heidät jäämään Suomeen. Opiskelijoina he eivät välttämättä saa opintotukea tai muita tukia, vaan opiskelun yksi vaatimuksista on, että opiskelijalla on tarvittava varallisuus opiskella ilman taloudellista tukea. Heidän pitää silti asua Suomessa. Heidän pitää maksaa vuokraa, ostaa ruokaa, viettää vapaa-aikaa, ostaa kirjoja ja tarvikkeita opiskeluunsa. Kaikki nämä asiat tuovat rahaa Suomeen, sekä yrityksille että arvonlisäveron muodossa suoraan valtiolle. Jos heistä tämän lisäksi jää Suomeen korkeasti koulutettuina ammattilaisina edes osa, kustannukset koko joukon opiskelusta on katettu nopeasti.

Suomi ei ole vältämättä niin hieno vaihtoehto ulkopuolisen silmin. Kieli, jota harva osaa, on haastavaa oppia. Hieman juro kulttuuri, erityisesti ensivaikutelmalta, saattaa hämmästyttää. Työllistyminen on vaikeaa kielen ja ennakkoluulojen takia koulutuksesta huolimatta. 

Ulkomaiset opiskelijat muuttuvat nopeasti voittoa tuottavaksi sijoitukseksi työllistyessään. Mitä
useampi ulkomainen opiskelija jää Suomeen töihin ja mitä pidemmän aikaa he ovat töissä, sitä enemmän sataa laariin rahaa. Puhumattakaan epäsuorista vaikutuksista, joita ulkomaalaisten opiskelijoiden kansainväliset yhteydet tuovat nk. hiljaisena tietona yrityksille ja yhteiskunnallemme. Jokainen tulija tuo mukanaan vähintään yhden, yleensä useamman kielen taidon sekä hurjan määrän osaamista ja kokemuksia. Osaaminen ja globaalit yhteistyöverkostot ovat rikkaus, vaikka opiskelija ei jäisikään Suomeen. Sitä suuremmalla syyllä meidän pitäisi pitää kiinni ulkomaisista opiskelijoistamme, jotta he haluaisivat ja pystyisivät jäämään Suomeen tutkinnon suoritettuaan. 

Tiede ja ideat kulkevat usein juuri ihmisten välisten yhteyksien kautta ja kansainvälisyys on erittäin hyvä syy saada ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen. Mikä olisi elävöittävämpää tieteelle ja tutkimukselle kuin ulkomainen näkökulma ja moninaiset tavat katsella asioita eri näkökulmista? Kaiken järjen mukaan meidän pitäisi houkutella muualta ihmisiä tänne. Heidän työllistymistään ja tänne tuloa tulisi rohkaista kannustavalla politiikalla muun muassa oleskelulupia järkeistämällä ja lukukausimaksuja poistamalla. 

Mikä tahansa maa tai kulttuuri on kukoistanut silloin, kun sen läpi on virrannut ideoita ja ajatuksia,
teknologiaa ja kauppaa. Tämä kaikki on mahdollista, jos tarpeeksi moninaiset ihmiset, eri paikoista ja
kulttuureista tulevat tänne, ovat he minkävärisiä tai -uskoisia tahansa. On hulluutta olla tarjoamatta mahdollisuutta ulkomaisille osaajille tulla Suomeen, opiskella ja työllistyä. Me tarvitsemme tänne lisää ihmisiä väestörakenteemme vuoksi. Muualta tulleet eivät ole rasite. EU pyörittää Erasmus vaihto-ohjelmaa ja työtä tutkintojen yhdenmukaistamiseksi, jotta ne ovat keskenään vertailukelpoisia. Tätä kehitystä pitää jatkaa.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos näin on, ja varmaan onkin, niin silloin näiden ulkomaiden kannattaisi perustaa omia yliopistoja, joissa he voisivat kouluttaa ilmaiseksi muiden maiden kansalaisia.

Niin houkuttelevaa kuin se onkin, en haluaisi olla tukemassa kehitystä, jossa Suomi riistää jo valmiiksi köyhiä kansoja osaamista varastamalla, pelkästään oman, lyhytnäköisen voitontavoittelun vuoksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Britanniassa on n. 450.000 ulkomaista yliopisto-opiskelijaa ympäri maailman ja nämä maksavat myös normaalisti n. 10.000 punnan vuotuiset lukukausimaksutkin, mutta usein paljon kalliimmatkin.

Opiskelujen jälkeen monet jäävät edelleen töihin tai tutkijoiksi maahan ja ne, jotka lähtevät muualle ovat varmasti verkostoituneet Britanniaan tahoillaan myös myöhemmässä vaiheessa.

Tästä on varmasti hyötyä niin Britannian kansantaloudelle, Britannian yliopistojärjestelmälle koulutustasoineen ja kaikille sen läpi käyneille opiskelijoillekin.

Ei se ilmainen koulutus Suomessakaan ilmaista ole, vaan jokuhan senkin maksaa.

Suomalaisia opiskelijoita ulkomaisissa yliopistoissa on n. 8.000 ja ulkomaisia opiskelijoita Suomessa n. 20.000. Melkoinen epäsuhta siis.

PS. Itä-Suomen Yliopistoon halukkaiden maisteriopiskelijoiksi pyrkivien EU-/ETA - maiden ulkopuolelta tulevien määrä on kasvanut 30 % lukukausimaksujen tulutua käytännöksi par vuotta takaperin, joten ulkomilla ollaan kyllä halukkaita maksamaan laadukkaasta opetuksesta. Itä-Suomen yliopiston kansainvälisten maisteritukkintojen lukukausimaksut ovat n. 15.000 euron luokkaa / lukukausi EU:n ja ETA: n ulkopuolisille opiskelijoille ja hakijoita on tänä vuonna yli 1.900 kpl, eli huomattavasti enemmän, mitä paikkoja on tarjolla.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Näin on. Mitä ilmaiseksi saadaan, niin sitä ei arvosteta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"Meidän pitää saada heidät jäämään Suomeen."

Eikö olisi humaanimpaa, jos kehitysmaista tulleet kyvyt hyödyntäisivät koulutuksensa oman isänmaansa olosuhteiden korjaamiseen?

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

"Ulkomaiset opiskelijat tuovat moninkertaisesti heihin sijoitetut rahat takaisin. Vaikka ainoastaan osa ulkomaalaisista opiskelijoista valmistuisi ja jäisi töihin Suomeen, tänne jäävien osan ei tarvitsisi olla suuri, jotta sen positiivinen vaikutus talouteemme olisi todella merkittävä."

Minkälaisista summista puhutaan? Kuinka suuresta positiivisesta vaikutuksesta talouteemme?

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Lukukausimaksujen lisäksi olisi kumottava Lex Poskiparta ja vaadittava tulijoilta terveysvakuutukset kuntoon ja kielto mennä sosiaalitoimistoon hakemaan toimeentulotukea mukaan lukien täydentävä toimeentulotuki. http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269723...

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Ilmaiset hammasimplantit motivoivat hyvin kehitysmaista tulevia akateemisten opintojen pariin.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kyllä osaa kiinnostaa tietokin. Esimerkiksi iranilaiset ja irakilaiset opiskelivat innolla ydintekniikkaa Otaniemessä 90-luvun alussa. Samoin kiinalaiset opiskelivat suomalaista tapaa valmistaa ja suunnitella matkapuhelimia, verkkoja ja ohjelmia.
Jatkosta en osaa sanoa, työllistyivätkö Suomeen vai mahdollisesti kotimaihinsa. Uutisvirrasta pääteltyjä, valistuneita arvauksia olisi, mutta jätetään ne esittämättä.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #8

"Uutisvirrasta pääteltyjä, valistuneita arvauksia olisi, mutta jätetään ne esittämättä."

Hyvinkin uskottavaa että iranilaiset opiskelivat innolla ydintekniikka.

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

En usko, että on suomalaisen nettoveronmaksajan tehtävä kustantaa intialaisen yläluokan korkeakoulutus.

Ollenkaan.

Husun väite siitä, että ulkomaalaisten opiskelijoitten kouluttaminen, suomalaisilta nettoveronmaksajilta yliverotuksella viedyin varoin, muka olisi yhteiskunnallemme kannattavaa on täysin tuulesta tempaistu väite, jolle ei ole minkäänlaista katetta, vaan asia on tilastojenkin mukaan ihan tasan päinvastoin.

Vain, mikäli antaisimme ulkomaisten opiskelijoitten opiskella maassamme lainaksi, myöhempää suomalaisissa yrityksissä ja laitoksissa tapahtuvaa työtä vastaa, voisi Husun väite olla totta.

Nykyisellään se ei sitä ole.

Mikko Paunio on täysin oikeassa siinä, että ulkomaisilta opiskelijoilta on vaadittava lukukausimaksujen lisäksi myös kattavat terveysvakuutukset, ja kielto nauttia opiskeluaikanaan suomalaista sosiaaliturvaa.

Sen sijaan voisimme miettiä edellä ehdottamaani lahjakkaitten ulkomaisten opiskelijoitten lainoitusjärjestelmää siten, että suomalaisten nettoveronmaksajien heille kustantama opiskelu on oikeasti velkaa, jonka joutuu myöhemmin suorittamaan korkoineen takaisin.

Vain tässä tapauksessa voisimme mitenkään olla varmoja siitä, että saamme edes hitusen ulkomaisille opiskelijoille heidän opintojensa kustantamiseksi syydetyistä verovaroistamme takaisin.

Samalla tällainen järjestelmä mahdollistaisi lahjakkaitten, mutta vähävaraisten ulkomaisten opiskelijoitten opiskelun Suomessa.

Nykyisellään heillä ei ole maahamme asiaa. Valitettavasti. Ja kun sitten ovat opintonsa suorittaneet, niin harva palaa synnyinmaahansa isänmaataan rakentamaan.

Ehdottamani järjestelmä voisi olla osa suomalaista kehitysapua, ja se voisi oikeasti sitouttaa täällä koulutetut ulkomaalaiset opiskelijat myös työskentelemään kehitysmaitten hyväksi, Suomen lisäksi.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Siskoni tytär on naimisissa ranskalaisen miehen kanssa, hänen isänsä on valkonaama ja äitinsä mustaihoinen. Vanhemmat ovat eronneet ja kummatkin korkeassa asemassa tahoillaan. Tämä nuori mies on opiskellut Ransakassa bisnestä ja saanut myös Suomessa tutkinnon tehtyä (opiskelu Suomessa englannin kielellä). Valitettavasti hän puhui tyttöystävänsä ja kavereidensa kanssa vain englantia - Sillä siskoni tyttö on myös opiskellut kansainvälisissä kouluissa.

Siskoni tyttären mies ei kuitenkaan saanut Suomesta töitä, joten hän meni Hong Kongiin töihin ja vaimokin sai sieltä töitä (firmat palkkaavat siellä mielellään psykologeja). He ovat olleet siellä jo aika monta vuotta mutta nyt mies saanut hyvän työpaikan Ranskasta. On valitettavaa ettei tämä perhe jäänyt Suomeen. Varsinkin mies oli ihastunut Suomeen ja luontoomme.

Husu, ehdottamasi kieliopinnot (suomen) opiskelujen yhteyteen ovat siis todella tarpeen. Luultavasti tämäkin perhe olisi jäänyt Suomeen mikäli mies olisi osannut riittävästi suomea.

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Kirjoitat oikeasta asiasta, Husu. Kommenteista tosin näkee, etteivät me maahanmuuttajat ole tervetulleita Suomeen edes opiskelemaan, saatikka töihin, eläkkeelle, puolisoksi tai mistään muusta syystä. Elämässä on kuitenkin pakko yrittää ja taistella ennakkoluuloja vastaan tulevien sukupolvien vuoksi.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Minua on häirinnyt ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta lähinnä oman hallintomme harrastama positiivinen diskriminaatio. Opetusministeriön ja yliopistojen neuvottelema yliopistojen rahoitusmalli maksoi usean vuoden ajan puolitoistakertaisen rahan ulkomaalaisen opiskelijan kouluttamisesta tohtoriksi verrattuna kantasuomalaisen opiskelijan kouluttamisesta. Tämän seurauksena yliopistomme ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden osuus kasvoi räjähdysmäisesti. Samaan aikaan tulosmalli korosti valmistumisnopeutta suomenkielisissä perustutkinto-ohjelmissa, mikä käytännössä on johtanut selvään tason laskuun. Tulosmalli palkitsee edelleen ulkomaalaisen henkilökunnan määrän lisäämisestä.

Tällainen positiivinen diskriminaatio, jonkun mielestä tasa-arvoisemman maailman luominen epätasa-arvoisin keinoin, koituu meidän perustutkinto-opiskelijoidemme maksettavaksi ja on osaltaan ylläpitänyt tilannetta, jossa korkakoulututkintojen sisältö ei vastaa yksityisen sektorin työntekijöilleen esittämiä vaatimuksia. Tulosmallin neuvottelut pitäisi saada pois pelkästään parempaa maailmaa kyseenalaisin keinoin rakentavan opetusministeriön ja yliopistojen väliltä. Teollisuus, työntekijäjärjestöt ja Suomen Akatemia pitäisi saada neuvotteluihin mukaan osapuolina.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset