Husu

Think global, act local

  • Think global, act local

Näistä helteistä on mukava nauttia, mutta samalla mietin, kuinka ilmastonlämpeneminen vuosi vuodelta kiihtyy. Mitä meidän tulee tehdä, jotta voisimme jättää turvallisen maailman jälkeläisillemme? Millaisiin toimenpiteisiin minä voisin henkilökohtaisesti ryhtyä? Miten olisi mahdollista velvoittaa enemmänkin ihmisiä toimimaan oikealla tavalla?

Me olemme tämän(kin) suhteen etuoikeutetussa asemassa. Meidän ei tarvitse käyttää suurinta osaa päivästämme perusasioista huolehtimiseen kuten siihen, missä tämän yöni vietän, miten ruokin perheeni, miten varmistan, että selviän turvassa ja ylipäätään elossa tämän päivän loppuun. Meillä on mahdollisuus (aikaa ja voimavaroja) laajentaa huomiomme myös suurempaan kuvaan: ympärillä levittäytyvään maailmaan; yhteisöön, joka jäseniä olemme ja siihen, millaisia seurauksia valinnoillamme on myös heille.

Samaan aikaan yli 2/3 tämän saman maailman asukkaista joutuu käyttämään käytännössä kaiken valveillaoloaikansa vain yrittääkseen selviytyä.

Ihan niin kuin maailmassakin, myös ilmastonlämpenemisen takaa löytyvien syiden dynamiikassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Meidän edesvastuuton elämäntapamme ja kestämättömät kulutusvalintamme vaikuttavat koko maailman hyvinvointiin. Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä enemmän se aiheuttaa seurauksia (kuivuus jne.) jotka puolestaan tekevät osista maailmaa elinkelvottomia. Tämän seurauksena ihmiset joutuvat jättämään kotiseutunsa ja kannattamattomiksi käyneet elinkeinonsa. Ennen pitkää kasvussa oleva ilmastopakolaisuus päätyy myös kirjaimellisesti kotiovellemme.

Yksinkertaistetaan asiaa vaikka näin.

Kuivuus aiheuttaa nälänhätää ja köyhyyttä. Köyhyys puolestaan pitää koulutustason alhaisena ja ruokkii konflikteja. Tämä lisää ihmisten turvattomuutta, mutta myös osaltaan estää yhteiskunnallisen kehityksen, elintason nousun, ymmärryksen lisääntymisen (esimerkiksi ympäristön kannalta kestävistä valinnoista lämmityksen, polttoaineen ja elinkeinojen suhteen) mikä taas edesauttaa huonojen käytäntöjen jatkumista kiihdyttäen ilmastonlämpenemistä ja lisäten sen seurauksena elintilaa tuhoavia ongelmia kuten kuivuutta.

Ongelmatonta ei tosin ole myöskään elintason nousu, mistä kehittyvät maat ovat esimerkkejä. Syödessä nälkä nimittäin kirjaimellisesti kasvaa.

Energiantuotannon, sitä vaativan teollisuuden ja liikenteen päästöt sekä lihatalous ovat ilmastonlämpenemisen kannalta massiivisia ongelmia. Kehitys on kuitenkin käytännössä usein synonyymi teollistumisen kanssa ja mikä osaltaan ruokkii myös kasvavan työllisyyden kautta elintason kasvua. Elintason kasvaessa asiat, jotka aikaisemmin ovat olleet haaveita tai harvinaisia ylellisyyksiä kuten yksityisautoilu ja lihansyönti, ovatkin yhä suuremman ihmisjoukon saatavilla. Kasvavan lihantarpeen tyydyttämiseksi yhä suurempia alueita metsiä raivataan lihanteollisuuden laiduntamis- ja rehuntuotannontarpeisiin.  Metsät ovat ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutosta kiihdyttävien hiilidioksidipäästöjen sitomisessa. Eläimet itsessään tuottavat merkittäviä metaanipäästöjä (yksi ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasuista) ja lihantuotanto nielee huomattavan osuuden maailman jo nyt rajallisista vesivarannoista.

Teollistuneiden maiden johtava energianlähde on fossiiliset polttoaineet, niin ikään merkittävä kasvihuonepäästöjen aiheuttaja ja sitä kautta suurongelma, johon on alettava löytää ratkaisuja pian uusiutuvan energian hyödyntämisestä.

Kouluttautumattomuutta suurempi ongelma onkin siis kouluttautuneiden väestönosien välinpitämättömyys ja itsekkyys.  Jahtaamme jatkuvasti vastausta siihen, miten saisimme tuotettua enemmän sen sijaan, että edes hetkeksi pysähtyisimme oivaltamaan ongelman ratkaisun lähtevän siitä, että sitoudumme kuluttamaan vähemmän.

Säästä energiaa. Käytä joukkoliikennettä. Jos auto on ihan välttämätön, sijoita hybridiin tai sähköautoon (joiden hinnat toivon mukaan alkavat lähivuosina laskea). Kiinnitä huomiota vedenkulutukseesi – sitä ei todellakaan ole maailmassa tuhlattavaksi saakka. Osta vähemmän ja osta fiksummin. Panosta asioihin, jotka kestävät – kertakäyttöisyys ei ole kenenkään edun mukaista, oli kyseessä sitten biletoppi tai kahvikuppi. Kierrätä, suosi käytettyä. Lajittele jätteesi ja muuta kulutustottumuksiasi niin, että ylipäätään tuotat mahdollisimman vähän jätettä. Syö vähemmän lihaa - edes yksi viikottainen kasvisruokapäivä tekee ihmeitä paitsi omalle, myös planeettasi terveydelle. Suosi paikallisesti tuotettua maailman toiselta puolen roudatun tavaran sijaan – näin myös tuet paikallista työllisyyttä.

Ennen kaikkea: sisäistä se, että me kaikki olemme osa kaikkea. Paitsi ongelmaa, myös sen ratkaisua. Meidän valintamme vaikuttavat myös kaikkiin muihin maailman asukkaisiin ja heidän elinoloihinsa. Ymmärrä osasi ja kanna vastuusi. Opettele ajattelemaan muita. Takavuosien slogan on kuluneisuudestaan huolimatta yhtä mitä suuremmissa määrin totta: think global, act local.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Meidän edesvastuuton elämäntapamme ja kestämättömät kulutusvalintamme vaikuttavat..."
Tuosta on hyvä lähteä liikkeelle. Maahanmuutto päiväntasajalta napapiirille kasvattaa keskimääräistä hiilijalanjälkeä ehkä jopa tuhat kertaisesti. Kyllä teidän pitäisi ottaa vastuuta muistakin kuin vain itsestänne.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Typerän me vs. te -retoriikan lisäks Ristolta hyvin lyhytnäköinen kommentti, joita tosin lähinnä kotitontin rajamaille yltävällä näöllä tyypillisesti viljellään.

Paremman elämän tavoitteleminen on ihan luonnollista ihmiselle. Vauraat maat (~länsimaat) kuluttavat valtaosan maailman luonnonvaroista, mitä suhde 20/80% hyvin kuvastaa: 20 % maailman väestöstä kuluttaa 80 % luonnonvaroista.

Länsimaalaiset lisäksi kuluttavat tyypillisesti 3-4 maapallon edestä resursseja vuosittain. Valtaosa kulutuksesta on silkan turhamaisuuden aikaansaamaa, joka pienillä elintapamuutoksilla olisi helposti vältettävissä. Elintapojen muuttaminen alle yhden (1) kulutetun Maapallon (ekvivalenttilukema luonnollisesti) tasolle on itse asiassa melko helppoakin.

On siis monta syytä, joiden vuoksi ns. korkeimman elintason maiden ihmiset saisivat katsoa peiliin, ja tehdä muutakin kuin lausua kauniita ja yleviä sanoja juhlapuheissa.

Riston logiikkaa noudatellen yksi olennaisimmista asioista on poistaa syy muuttaa päiväntasaajalta napapiirille: Kulutus-/eroosiojuhlaa kokemattomille ihmisille leveyspiiriemme elämäntyyli saattaa näyttäytyä vielä houkuttelevana, kun taas meidän soisi jo viimein ymmärtävän, ettei näin yksinkertaisesti voida jatkaa.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Suomeen muuttaneet somalit ovat keskimäärin jatkaneet samaa holtitonta lisääntymistä. Ei heitä kiinnosta ilmastonmuutos tai se pystyvätkö elättämään jälkikasvunsa - veronmaksajathan homman hoitavat. Husu tosin saattaa jopa pystyä elättämään lapsensa (4 hänelläkin) ilman Kelan tukea. Samaa käsittämätöntä toimintaa on muillakin "kriisialueilla". Oli sitten kysymyksessä turvattomaksi väitetty Irak tai Afganistan, niin vanhemmat ovat ainakin väestön kasvuluvuista päätellen sitä mieltä että turvallista on hankkia lapsia. Erityisen paljon terveen logiikan vastaista on päästää Suomeen lisää ihmisiä maista, joissa toimintakulttuuri on täysin vastuutonta.

Loviisassa asuva 7-lapsinen irakilainen perhe oli hakenut turvapaikkaa Suomesta. Lapsista 3 oli syntynyt Suomessa (kuvaa tolkuttomia käsittelyaikoja). Lisää vain lapsia oli tehty, vaikka epävarmuus elämästä Suomessa oli suuri. Kielteinen päätös sai tiettyjen piirien kansanliikkeen nousemaan karkotusta vastaan. Yhdessäkään uutisessa aiheesta ei nostettu esiin onko täysin toisten elatuksen varassa ja epävarmassa tilanteessa eläneiden vanhempien toiminta ollut vastuullista. Tietyt kulttuurit saavat toimia miten vastuuttomasti tahansa, mutta ilmeisesti rasismin pelossa ei kukaan sano mitään. Tuskin kukaan valtaa pitävä poliitikko ainakaan. Lapsiköyhyyden lisääntymistä vain ihmetellään.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Nippu hyvin olennaisia asioita hyvin niputettuna samaan kirjoitukseen. Nyt myös päitä nippuun poliittisissa piireissä.

Juha Hämäläinen

Blogin kirjoittaminen käy, mutta taitaako Husu kansalaisaloitteen allekirjoittamisen?

Tuon heti alussa syyksi ja seuraukseksi nostetun "ilmastonmuuttumisen" takia uskallan kysyä sinulta Husu, oletko allekirjoittanut "avohakkuut historiaan"-kansalaisaloitteen?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset