Muslimikin on ihminen

San kutsun osallistua rasismitutkimukseen. Ja toisen osallistua yhteen valtakunnalliseen ohjelmaan ja kertoa, millaista on olla muslimi. Ehkä vähän samanlaista kuin olla…ihminen? Aamulla herää, syö, käy töissä, on jumissa kello neljän ruuhkassa ja nukkuu?

Nuo olivat taas muistutuksia siitä, mihin lokeroon minut on laitettu. Helsnkiläisenä, poliitikkona, yhteiskunnallisesti aktiivisena, mediapersoonana (mitä tuo edes tarkoittaa?), yrittäjänä ja isänä olen mielelläni osa keskustelua minulle tärkeistä asioista ja tarpeen vaatiessa olen mukana myös luomassa keskustelua asioista, jotka jäävät liian vähälle huomiolle.

Helsinkiläisenä minua huolestuttaa esim. sote-kuvio, poliitikkona esimerkiksi yhteiskunnan eriarvoistuminen ja etenkin köyhyyden periytyminen ja sen vaikutukset lapsiin.

Yhteiskunnallisista asioista kannan huolta niin syrjäytymisestä kuin ikärakenteen muutoksesta ja siitä, miten se vaikuttaa järjestelmämme kestokykyyn, koulutuksen tulevaisuudesta.

Mediassa työtä tekevänä minua hirvittää ihmisten puutteellinen medialukutaito, kyvyttömyys lähdekritiikkiin ja totaalinen ymmärtämättömyys terveestä ja lain sallimasta kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta.

Yrittäjänä minua turhauttaa epävarmuus työtilanteesta, suomalainen byrokratia, joka tuntuu haluavan tehdä itsensä työllistämisestä mahdollisimman hankalaa ja kannattamatonta ja innostaa ajatus suomalaisen osaamisen tehostetummasta viennistä myös maailmalle.

Isänä minua huolestuttavaa kaiken tämän lisäksi noin miljoona muuta asiaa kuten ne terveysriskit, joille lapsemme altistuvat vuosien ajan homekouluissa, joille ei tehdä mitään, vaikka ongelma on tiedossa. Nämä kaikki ovat asioita, jotka ovat lähellä sydäntäni, joista minulla olisi sanottavaa ja joiden eteen teen töitä.

Ei minun olemassaoloani kuitenkaan silloin kukaan muista, kun kaivataan näkemyksiä noista asioista.

Minusta tulee relevantti vasta siinä vaiheessa, kun tarvitaan islamin, maahanmuuton, monikulttuurisuuden ja rasismin asiantuntijaa.

Olen muslimi, mutta en mikään islamin asiantuntija. En minä osaa kommentoida vaikka jotain 1700-luvulta olevaa tekstiä ja sen vaikutusta jonkun tietyn asian tulkintaan jossain tietyssä suuntauksessa jollain tietyllä alueella. En minä osaa vastata joka ikisen maailman yli miljardin muslimin puolesta, että miksi joku jossain ajattelee jostain jollain lailla.

Islamissa, niinkuin missä tahansa uskonnossa on paljon eri suuntauksia ja tulkintoja. Joskus noiden ”oppineiden” lausunnot ovat niin älyttömiä, että oikein hävettää niiden puolesta. Miettikää nyt näitäkin:

Jonkun egyptiläisen mukaan mies voisi mennä naimisiin aviottoman tyttärensä kanssa. Joku saudi käskee tappamaan kaikki Mikki Hiiret Saatanan lähettiläinä. Jossain Pakistanissa väitetään että poliorokotus on vain länsimaiden salajuoni sterilisoida kaikki muslimit.

On ihailtavaa haluta oppia tuntemaan ja ymmärtämään erilaisuutta. Valitettavan usein tuollaisesta ”kaikki mitä olet koskaan halunnut tietää islamista”- paneelista tulee vain ennalta-arvattava nyrkkeilymatsi, jossa islam-asiantuntijoina itseään pitävät rajakit huutelevat että niin mutta kun islam ja naiset ja homot! Mitä minä tuohon voin sanoa? Minä tykkään molemmista.

Ajatelkaa ”kysy mitä tahansa kristityltä”- keskustelua, jossa vaikka viideltä tapaluterilaiselta tentattaisiin, että miksi kristinuskon pakkolevittämisen nimissä sai tappaa satojatuhansia ihmisiä jos se Jumala kerran on niin rauhaarakastava? Miksi kirkot eivät irtisanoutuneet irti Ku Klux Klanista tai holokaustista ja ovat itse asiassa enemmän tai vähemmän antaneet siunauksensa muutamalle muullekin kansanmurhalle?

Miksi katolinen ei saa avioeroa häntä pieksävästä miehestä? Miksi homot saavat Kanadan anglikaanien kirkossa mennä naimisiin mutta muualla joutuvat helvettiin?  Miksi luterilainen pappi saa mennä naimisiin mutta katolinen ei? Miksi nainen voi olla pappi luterilaisessa kirkossa mutta ortodoksisuudessa ei? Miksi mormonilla saa olla sata vaimoa mutta muilla ei?

Miten katolisten ehtoollinen voi oikeasti olla pala 2000 vuotta sitteen kuolleen miehen ruumista? Miksi lestadiolainen ei saa katsoa TV:tä, käyttää ehkäisyä tai kuunnella rokkia?

Miksi helluntailaiset kastetaan vasta aikuisena? Miksi Jehovan todistaja ei saa viettää syntymäpäivää, adventisti juoda kokista tai amishit käyttää sähköä? Miksi Plymouthin veljekset eivät saa syödä ulkopuolisten kanssa? Millä kielillä ne helluntailaiset oikein puhuvat? Miten katolinen kirkko voi samaan aikaan tuomita homoseksuaalisuuden, esiaviollisen seksin ja pakottaa pappinsa selibaattiin kun samaan aikaan se aktiivisesti peittelee pappiensa keskuudessa maailmanlaajuisesti esiintyvää pedofiliaa?

Kaikkihan nuo ovat kristittyjä, ihan niinkuin hekin?

Entä jos siis muistettaisiin, että ihmisiä me ollaan ensisijaisesti kaikki. Kuunnellaan, mitä se toinen sanoo, ei sitä, mitä me halutaan uskoa sen sanovan?

Ja pliis – jätetään se Mikki Hiiri rauhaan. Mun muksut tykkää siitä.

abdirahimhussein
Sitoutumaton Helsinki

Abdirahim ”Husu” Hussein on Suomen PENin sananvapauspalkinnolla palkittu kansalaisaktivisti ja helsinkiläinen 5 lapsen isä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu