100 vuotta sisällissodasta– kuinka yhtenäinen Suomi on nyt?
Siinä, missä vuosi 1917 muistetaan Suomen kansan itsenäisyydestä ja yhtenäisyydestä, on vuosi 1918 jäänyt maamme historiaan täysin eri syistä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodan syttymisestä.
Sisällissota, kansalaissota, vapaussota – mitä nimeä siitä haluaakaan käyttää. Tuo sota repi maan kahtia jakaen sen punaisiin ja valkoisiin. Joissain osissa Suomea nuo rintamalinjat elävät kuulemma jollain tasolla edelleen.
Sisällissotia on varmasti yhtä paljon kuin on niitä käyviä maitakin, mutta on asioita, jotka niitä kaikkia yhdistävät.
Ne syntyvät yhteiskunnan sisäisistä jännitteistä ja kansan tyytymättömyydestä, joihin valtiovalta ei ole pystynyt tarjoamaan ratkaisua. Ja kun kansallinen yhtenäisyys murenee, avaa se oven ulkopuolelta tulevalle vaikuttamiselle. Suomessa tuo näkyi siinä, että jo ennen vuotta 1918 olemassa olleet Saksan ja Venäjän poliittiset intressit Suomea kohtaan saivat nyt mahdollisuuden sekaantua sotaan omien etujensa edistämiseksi.
Saksa varusteli valkoisia, Venäjä punaisia.
(Näin maahanmuuttajana on muuten jaksanut ihmetyttää, että mistä ne ovat voineet tietää että kuka on ollut valkoinen ja kuka punainen kun kaikki täällä olivat valkoisia!)
Olen monesti kuullut sanottavan, että Suomessa tarvittiin toinen sota yhdistämään kansa. Talvisodassa koko kansa taisteli yhteistä vihollista vastaan. Menneisyyden haamut eivät jättäneet Suomea rauhaan tosin tuolloinkaan: ensin se vihollinen oli Venäjä, sitten ajettiinkin takaa saksalaisia.
Koulun historiankirjojen lisäksi minulla on omakohtaista kokemusta sisällissodasta ja siitä, mihin se pahimmillaan johtaa. Synnyinmaassani Somaliassa sota on kestänyt jo melkein koko elinikäni. Ensin sotaa kävivät kaksi suurinta klaania. Silloinen presidentti oli Darood-klaanista ja häntä vastaan kävi sotaa Hawiye-klaanin johtama armeija. Sota ei päättynyt edes siihen, kun kyseinen presidentti pakeni maasta, vaan sodan voittaneen klaanin kesken syntyi valtataistelu, jonka vaikutukset ovat nähtävissä maan politiikassa tänäkin päivänä.
Tilanne, jossa kansa nousee toisiaan vastaan ja naapureista tulee toistensa vihollisia on aivan hirveä enkä toivoisi sitä kenellekään. Kauheinta on ollut juuri kuulla, kuinka ihan tavallinen ihminen on usutettu omia naapureitaan vastaan ja tilanne on johtanut siihen, että on pitänyt ampua kuoliaaksi ihminen, jonka kanssa on jakanut arkea koko ikänsä. Näin tehokkaasti se propagandakoneisto meilläkin hommansa hoiti.
Tavalliselle kansalle X osoitettiin vihollinen Y, jota syyttää kaikesta siitä, miksi heillä olivat asiat huonosti. Tällä perusteltiin sitä, että heitä ja heidän omaisuuttaan vastaan oli oikeutettua hyökätä. Kovin tuttu kuvio monesta muustakin maasta, eikö?
Suomessa sodasta on vaiettu pitkään. Oikeastaan siitä on alettu puhua vasta viime vuosina. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, miten tuota kipeää ajanjaksoa maan historiassa tullaan tämän vuoden aikana käsittelemään ja minkälaiseen eheytymiseen se kenties johtaa. Joko puhumiseen nyt ollaan valmiita? Vai halutaanko sota yhä haudata niiden kymmenientuhansien siinä tapettujen lailla?
Itse en uskalla edes arvata, kuinka kauan tulee menemään, ennenkuin Somalian arvet alkavat parantua. Oman sukupolveni (ja sen, joka ei ole rauhaa eläessään nähnytkään) vuoksi kuitenkin toivon, ettei sitä tarvitsisi ihan vuosisataa odottaa. Omani on jo aloittanut työn tämän eteen: viime vuonna Turussa järjestettiin ensimmäinen anteeksiantoseminaari, jonka pohjalta on tarkoituksena kehittää muuallekin maailmaan vietävä konsepti.
Vain historiansa tuntemalla ja ymmärtämällä voi kansa välttää toistamasta samoja virheitä uudestaan. Kun katson nyt ympärilleni suomalaisessa yhteiskunnassa, minusta tuntuu, ettei se ehkä koskaan tämän 100 vuoden aikana ole ollut näin jakautunut omiin leireihinsä, jotka pitävät toisiaan vihollisina. Samalla näemme taas, miten se mahdollistaa ulkoapäin tulevan vaikutusvallan vahvistumisen. Itänaapurin rahoitus löytyy monen eripuraa Suomessa lietsovan tahon taustalta ja sen informaatiovaikuttaminen on maassamme koko ajan vain selvempää.
Minkälainen ihme tarvittaisiin yhdistämään kansa nyt? Unohtamaan erimielisyytemme, kenties eri taustoja edustavan moninaisuutemme ja liittoutumaan yhdessä suomalaisuuden alle? Ylpeinä oikeusvaltiostamme, demokratiastamme ja niistä arvoista, joille tämä maa on rakennettu; jotka me kaikki jaamme, ja joita me olemme valmiita tarvittaessa puolustamaan? Ei kai siihen aina sotaa vaadita?
Pelkät presidentinvaalit siihen tuskin riittiivät. Koska ne seuraavat lätkän maailmanmestaruuskisat taas olivatkaan…?
Moninaisuus ja siitä seuraava moniarvoisuus ovat este yhtenäisyydelle ja kehitykselle niin avioliitossa kuin yhteiskunnassakin. Individualistisessa yhteiskunnassa ei ole tilaa kollektivismille, ja päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Olitkos sinä niitä aiemman Somalian hallinon vasemmistolaisia, jotka saivat etuoikeuden neuvostoliittolaiseen kommunistiseen koulutukseen 1980-luvulla ja jotka eivät olleet tervetulleita takaisin kotimaahansa heti kommunismin romahdettua Moskovassa v. 1991 ?
Ilmoita asiaton viesti
Tuota. Onko sulla hajuakaan Husun iästä vai pikkupioneereihinko sä Husun laijittelet?
Ilmoita asiaton viesti
vuonna 1991 olin 13…..
Ilmoita asiaton viesti
HUSU Hussein:
Mihin klaaniin sinun vanhempasi/sukusi kuului kun sinä et ollut tervetullut Somaliaan. Olivatko sinun vanhempasi myös Neuvostoliitto/Venäjällä.
Ilmoita asiaton viesti
Husu,
Sinun kannattaisi opiskella Suomen historiaa pari sataa vuotta aina tähän päivään saakka.
Jos olet tuon itse kirjoittanut niin sitä suuremmalla syyllä
Kirjoituksessa ei nimittäin ole oikeastaan mitään todellista jos ei huomioida Somalian tapahtumien kuvausta jota sitäkin kyllä uskallan epäillä monista syistä.
Ilmoita asiaton viesti
No kerropas sinä sitten että miten ne asiat ”oikeasti” menivät? Onko sun tarkoitus rakentava kritiikki vai turha suunsoitto?
Ilmoita asiaton viesti
Vain yksi esimerkki :
Talvisodassa ei ”ajettu saksalaisia takaa” vaan tämä tapahtui jatkosodan jälkeen Lapin sodassa.
Ilmoita asiaton viesti
Husu, vasemmistolaisena haluat tietysti unohtaa Neuvostoliiton osuuden Suomen sotiin. Et edes mainitse Neuvostoliittoa. Venäjä ei aseistanut punaisia, vaan uusi ja uljas Neuvostoliitto. Ilman Stalinin ja Leninin asioihin sekaantumista, Vapaussotaa, Talvisotaa eikä Jatkosotaa olisi ollut.
Somalian ja Suomen sisällissodilla ei ole muuta yhteistä kuin nimi, joten ei vedellä sitä 1918 tapahtumiin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen sisällissota ei ollut mikään pakko tai välttämättömyys. Sen aloitti silloinen SDP:n johto agitaattoreidensa avustuksella.
Ruotsissa samaan aikaan ja samanlaisessa tilanteessa SDP meni hallitukseen mukaan, eikä siellä ollut sotaa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa sen aloitti SDP:ssä vallan kaapannut punakaartien johto, joka taas toimi Venäjän bolseviikkien ohjauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kapinaan suurin kotimainen syyllinen puolueena oli Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.
SDP:n puoluetoimikunnan alainen toimeenpaneva komitea antoi kapinaan valmistautumiskäskyn 26.1.1918. SDP:n tuolloinen puheenjohtaja Kullervo Manner valittiin vallankumoushallinnon, Suomen Kansanvaltuuskunnan, johtoon. Lisäksi sen johtoon, ja moniin punaisen hallintoalueen virkoihin, tuli lukuisia henkilöitä puoluekaadereista. Puoluelehdet yllyttivät kapinaan.
Kapina olisi tyrehtynyt alkuunsa punakaartijohtoisena ellei erinäisiin johtotehtäviin ja virkatehtäviin olisi mennyt mukaan SDP:n johtoa ja vähäisempiä kaadereita.
Puolueen syyllisyyttä ei vähennä se, että jotkut maltilliset SDP:n johtohenkilöt sanoutuivat itri kapinasta.
Suurin ulkopuolinen syyllistaho kapinan alkamiseen oli Venäjän bolshevikkijohto ohjeineen, vaatimuksineen ja kaikkinaisen avun ja hyvän lupauksineen.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän se kaikkein suurin syy sisällistotaan ollut jyrkkä luokkajako ja maaseudulla siihen tiiviisti liittyneenä torpparilaitos. Jos samat uuditukset: torpparreiden vapautus ja 8 tunnin työailaki olisi toteutettu ennen kapinaa, en tiedä, mitä syytä työväestöllä torpparit mukaan luettuna olisi ollut nousta aselliseen kapinaan. Nuo välttämättömät uudistukset toteutettiin kapinan kukistamisen jälkeen.
Laki kahdeksan tunnin työajasta on päivätty Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917 – siis ennen itsenäistymistä. Käytännössä lakia ei otettu heti käyttöön Suomen hyvin epävakaan tilanteen vuoksi, joten se oli edelleen yksi kapinan syistä.
Tilanne Suomessa oli hyvin jakautunut. Niinpä aseiden saanti puolin ja toisin johti sotaan, jonka jälkeen yhteiskunnalle välttämättömät uudistukset toteutettiin. Hyvä kysymys kuuluu: Miksi uudistuksia ei voitu tehdä ennen tilanteen lopullista kärjistymistä.
Ilmoita asiaton viesti
Eduskunnassa oli jo käsittelyssä lakiesityksiä luokkajaon keventämiseksi ja torppareiden oikeuksien parantamiseksi, mutta tämähän ei SDP:tta haitannut vallankumoushuumassaan. Valehtelet asiasta, jos annat nyt sellaisen kuvan, että asiat otettiin käsittelyyn punakapinan ja vallankumousyrityksen jälkeen.
Uudistuksi ei yksinkertaisesti keretty käytännössä toteuttaa vain kahden kuukauden aikana, jonka eduskunta oli ollut koolla.
SDP:n Helsingin puolekokouksessa otettiin linja neuvostomallisen väkivaltaisen vallankumouksen suuntaan jo MARRASKUUN LOPULLA 1917, jossa oli läsnä mm. bolsevikkiagitaattorit Stalin ja Collontay Leninin lähettiläinä.
Lenin ja Stalin suosittivat väkivaltaista bolsevikkivallankumousta Suomen SDP:lle ja SDP:n johto nielaisi tämän syötin koukkuineen päivineen ja hyödyttömät idiootit punakaarteissa alkoivat kiireesti tätä käytännössä valmistelemaan.
Mikäli Suomen SDP:n bolsevikkijohto olisi vallankumousyrityksessään onnistunut, maassa olisi tapahtunut puhdistukset ja valtava kansanmurha, johon verraten v. 1918 todellisuudessa tapahtuneet julmuudet olisivat olleet vain pientä puuhastelua.
SDP:n johtajien ja puoluekokouksen tavoitteiden johdosta Suomesta olisi tullut tavalla tai toisella osa Neuvostoliittoa ja itsenäisyys olisi jäänty haaveeksi ehkä ikuisiksi ajoiksi.
PS. Väinö Linnan Pohjantähti on vain kaunokirjallinen teos, eikä sillä ole historiallista arvoa sinänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole historiallista arvoa sinänsä se on totta. En ole sitä väittänytkään.
Sitävastoin teos käsittelee tapahtumia, sekä syitä että seurauksia, ihmisen kannalta ja suurin piirtein niin kuin asiat menivät.
Tällainen on yksi monista tavoista käsitellä lähimenneisyyden tapahtumia.
Ilmoita asiaton viesti
Linnan teos antaa torppariden osallistumisesta kapinaan aivan liiallisen kuvan historian valossa. Monilla alueilla Suomessa ei ollut ensinkään torppareita ja useimmat torpparit eivät edes osallistuneet punakaarteihin.
Suojelukuntalaiset olivat pääosin talonpoikia ja pienviljelijöitä.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdessä romaanissa, vaikkakin laajassa, ei voida käsitellä koko maan asioita.
Torpparilaitos oli käytännössä koko Etelä-Suomessa kuten myös punaisten tukialueet.
Suojeluskuntalaisissa olki myös paljon työläisiä ja ennen muuta koulutettua väkeä.
Otin tuon romaanin vain esimerkiksi siitä että asiaa on käsitelty laajasti.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeisen tutkimustiedon mukaan torppareita ja heidän poikiaan taisteli molemmilla puolilla yhtä paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Uudistusten viivästymisen tärkeimpiä syitä oli Suomen epäitsenäinen asema Venäjän autoritaarisen keisarikunnan osana. Vuosina 1907-1917 Suomella oli kyllä oma eduskunta, mutta jos se uhkasi viedä maata liian demokraattiseen suuntaan, se voitiin venäläisten toimesta hajottaa ja määrätä uudet vaalit. Näinhän kävi juuri tuolla ajanjaksolla melko monta kertaa. Ennen itsenäisyyttä ei myöskään ollut sananvapautta nykyisessä mielessä. Suomalaiset saivat kyllä arvostella toisiaan nykykielellä vihapuheeseen asti (tämä tietenkin kävi Venäjälle), mutta eivät Venäjän vallan toimenpiteitä. On muistettava, että vuosina 1908-1917 oli menossa ns. toinen sortokausi. Tätä näkökulmaa, siis että Suomen sisällissota oli pitkälti myös tsaarin Venäjän järjestelmän syytä, ei tulisi tässä keskustelussa haudata pelkkien kotimaisten syiden alle.
Pitkälti samoista syistä tuolla vuosien 1907-1917 ajanjaksolla oltiin Suomessa siinä erittäin ristiriitaisessa tilanteessa, että valtiollinen äänioikeus oli yleinen ja yhtäläinen, mutta kunnallinen äänioikeus ei. Oli siis suuri joukko ihmisiä, joilla oli valtiollinen äänioikeus, mutta ei kunnallista, joka olisi jokapäiväisen elämän kannalta ollut melkeinpä tärkeämpi saada aikaan ensin. Tilanne on varmasti osaltaan aiheuttanut paljon katteettomia odotuksia ja turhautumista.
Ilmoita asiaton viesti
Torppareiden aseman parantamiseksi oli Svinhufvudin senaatti antanut lakialoitteen eduskunnalle jo ennen kapinaa.
Työaika- ja kunnallislait oli jo hyväksytty paljon ennen kapinaa, otettiin ne käyttöön vaikka myöhemmin.
Edellä mainituista asioista ei ole kapinan syiksi.
Melkoisen väärä on ajatus, että kapinalla saavutettiin ne tavoitteet joita vaadittiin, ja joita ei olisi saavutettu ilman aseisiin tarttumista.
Torppareita ja torpan poikia taisteli yhtä paljon kummallakin puolella, joten jotain hyvää näkivät ”omassa” torpassaan.
Työläisiä taisteli valkoisellakin puolella ollen ilmeisen tyytyväisiä vallitsevaan yhteiskuntajärjestykseen.
”Miksi uudistuksia ei voitu tehdä?”
Niitähän tehtiin!! Parlamentaarisen eduskuntatyöskentelyn kautta varmasti olisi saatu parannuksia köyhälistön oloihin lisääkin. Tarvetta toki oli. Sitenhän niitä sittemmin tulikin.
Ennen kapinaa hyväksytyt kunnallislait vaikuttivat suuresti työväestön päätösvallan laajentumisena.
Mihin tässä kapinaa tarvittiin? Sillä saatiin aikaiseksi vain uhreja, surua ja murhetta. Niin kuin maltilliset sosialidemokraattiset johtohenkilöt varoittivat, että kapinassa ei hyvin käy.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen silloisen suur-ruhtinaskunnan yli pyyhkäytyi punainen murha-aalto kun Venäjä joutui sekasorron tilaan vallankumouksineen. Jotkut Suomessa ajattelivat, ehkä Leninin esimerkkiä noudattaen ja kehoituksesta, että sama mitä Venäjällä tapahtuu on mahdollista Suomessakin. Ei ollut.
Sen jälkeen Suomen yli pyyhkäytyi valkoinen murha-aalto. Punaiset murhat kostettiin monin kertaisesti ja tietysti tarkoin tutkittiin. Joistain niinkuin Kordeliinista kirjoitetaan vieläkin. Mutta valkoisten murha-aaltoa ei ikinä tutkittukaan. Valtionhoitaja Svinhufud myönsi murhaajille jopa armahduksen. Eli sellainen murhataakka on vielä harteillamme.
Ilmoita asiaton viesti
Abdirahamin Hussein.
Re:”Sisällissota, kansalaissota, vapaussota – mitä nimeä siitä haluaakaan käyttää. Tuo sota repi maan kahtia jakaen sen punaisiin ja valkoisiin. Joissain osissa Suomea nuo rintamalinjat elävät kuulemma jollain tasolla edelleen.”
Historian voin hyvin helposti tulkita väärin. Taai saada historiasta väärän kuvan.
Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä ketkä tulkitsevat Suomen historian väärin.
Väärin tulkinta lähtee siitä että alkaa rakentamaan menneisyyden aikajanaa vääristä yksityis kohdista.
Moni ihminen puhuu historiasta samalla tavalla niinkuin se olisi makuasia. Aikajanan lukeminen ei ole makuasia.
Mikä sitten on oikea lähtökohta tulkita Suomen historiaa?
1. Pitää olla oikea maailmankuva ymmärrys. Mikä on ihmisen elämän merkitys?
2. Terve elämän filosofia. Oikeudenmukaisuuten perustuva.
3. Tietoa siitä mikä on logic ja reason.
4. Ymmärtää se totuus että Venäjä ja Neuvostoliitolla ei ole ollut mitään legitiimi oikeuksia tulla Suomen kansan maan alueelle.
5. Suomen kansa on asunut Suomen maalla pitkän aikaa ennen kuin Moskova ilmesty kartalle. Ainakin 2000 vuotta Suomenlahden rannoilla ja karjalan kannaksella.
6. Suomelainen kansa ei ole kiinnostunut kasvattamaan itsestään sota kalusto hirviötä, niin kuin Neuvostoliitto ja Venäjä. Suomalaiset kansana arvostavat enemmän ihmisen järjen kyvyn kokoa, kuin tykin kuulan kokoa. Suurempi elävä voima tulee ihmisen mielen ymmärryksestä ja älystä.
7. Venäjä ja Neuvostoliitto ovat tuoneet valtavan suuren riesan Suomen maalle usean kerran. Suomi olisi ollut onnellisempi jos Suomen lahdesta jäämerelle olisi 500 kilometrin meri väylä. Suomessa ihmiset voisivat olla rauhassa itä ja länsi rajalla.
8. Presidentti kyösti Kallio puhui totta 1940.
”Itsenäisyyspäivänä 1939 oli talvisodan syttymisestä kulunut vasta viikko. Kun presidentti Kallio puhuu kansalle, on hänen äänensä väsynyt.
Vaikea syksy oli vaikuttanut suomalaisiin yhdistävästi. 20 vuoden ajan rakennetuista keskinäisistä sopimuksista huolimatta oli Neuvostoliitto kiristänyt maallemme asettamiaan vaatimuksia. Yksi huolenaiheista oli ollut Leningradin turvallisuus.
”Historia toistuu, sillä jo vuosisatojen ajan on kansamme saanut samalta taholta kokea kohtalomme raskaimmat iskut.”
30. marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi rajan yli ilman sodanjulistusta ja pommitti ensimmäisen päivän aikana 16 paikkakuntaa, mm. Helsinkiä.
”Nyt koko maailma näkee, ettei kyse ole vain Leningradin turvallisuudesta.”
Osa länsimaista oli jo osoittanut moraalisen tukensa Suomelle. Kallio pitää sitä ”liikuttavana”, mutta hän muistuttaa, että ratkaisut ovat nyt suomalaisten omissa käsissä.
”Näyttää siltä, kuin tuo mahtava suurvalta haluaisi riistää meiltä tunnustamansa itsenäisyyden ja sen mukana kaiken, mikä meille on pyhää ja kallista. Mutta onneksi Suomen kansan kaikki kerrokset ymmärtävät, mistä on kysymys.”
Ilmoita asiaton viesti
Joseph Stalin Piti SDP puheen Suomessa.
”J. V. STALININ PUHE Suomen SOSIALIDEMOKRAATTISEN Puolueen puoluekokouksessa 14.11.1917
Toverit! Minut on lähetetty tänne tervehtimään teitä Venäjän työväen vallankumouksen nimessä, joka juuria myöten horjuttaa kapitalistisen järjestelmän perusteita.
Olen saapunut luoksenne tervehtiäkseni edustajakokoustanne Venäjän työläis- ja talonpoikaishallituksen, tämän vallankumouksen tulessa syntyneen Kansankomissaarien Neuvoston nimessä.
Mutta en ole saapunut luoksenne vain tervehtiäkseni teitä.
Tahtoisin ennen kaikkea ilmoittaa teille iloisen viestin Venäjän vallankumouksen voitoista, sen vihollisten hajaannustilaan joutumisesta ja siitä, että loppuaan tekevän imperialistisen sodan ilmapiirissä kasvavat vallankumouksen voiton mahdollisuudet päivä päivältä.
Tilanherrain orjavalta on murskattu, sillä maaseudulla on valta siirtynyt talonpoikain käsiin. On murrettu kenraalien valta, sillä armeijassa on valta keskitetty sotilaiden käsiin.
Kapitalisteille on pantu suitset suuhun, sillä tehtaisiin ja pankkeihin nähden järjestetään kiireellisesti työläisten kontrolli. Kaikkialla maassa, kaupungeissa ja maaseudulla, selkäpuolella ja rintamalla on tiheässä työläisten, sotilaiden ja talonpoikain vallankumouksellisia komiteoita, jotka ottavat hallitusohjakset omiin käsiinsä.
Meitä peloteltiin Kerenskillä ja vastavallankumouksellisilla kenraaleilla. Mutta Kerenski on karkoitettu ja kenraalit ovat sotilaiden piirityksessä, sillä vieläpä kasakatkin lausuvat julki solidaarisuutensa työläisten ja talonpoikain vaatimuksiin nähden.
Meitä peloteltiin nälällä, ennustettiin, että neuvostovalta tuhoutuu elintarvesekasorron kynsiin. Mutta meidän tarvitsi vain panna aisoihin keinottelijat, meidän tarvitsi vain kääntyä talonpoikain puoleen — ja viljaa alkoi virrata kaupunkeihin sadoin tuhansin puudin.
Meitä peloteltiin valtiokoneiston sekasortoon joutumisella, virkamiesten sabotaashilla y. m. Tiesimme itsekin, ettei uuden sosialistisen hallituksen onnistu yksinkertaisesti ottaa käsiinsä vanha porvarillinen valtiokoneisto ja tehdä se omakseen. Mutta tarvitsi vain ryhtyä uusimaan vanhaa koneistoa, puhdistamaan sitä yhteiskuntavastaisista aineksista — ja sabotaashi alkoi murtua.
Meitä peloteltiin sodan yllätyksillä, mahdollisilla selkkauksilla imperialististen koplain taholta demokraattista rauhaa koskevan tarjouksemme johdosta. Ja tosiankin vaara, kuolemanvaara oli olemassa, mutta se oli Saarenmaan valtauksen jälkeen, jolloin Kerenskin hallitus valmistautui pakenemaan Moskovaan, luovuttamaan, Pietarin, ja jolloin Englannin, ja Saksan imperialistit hieroivat rauhantekoa Venäjän kustannuksella.
Sellaisen rauhan pohjalla olisivat imperialistit tosiaankin voineet tehdä tyhjäksi Venäjän ja ehkä kansainvälisenkin vallankumouksen asian. Mutta. Lokakuun vallankumous tuli oikeaan aikaan. Se otti rauhan asian omiin käsiinsä, se löi pois kansainvälisen imperialismin käsistä kaikkein vaarallisimman aseen ja siten varjeli vallankumouksen kuoleman vaaralta.
Vanhoille imperialistisusille ei jää muuta neuvoksi kuin joko alistua kaikissa maissa syttymässä olevan vallankumousliikkeen tahdon alle, hyväksyen rauhan, tai jatkaa taistelua sodan jatkamisen pohjalla.
Mutta jatkaa sotaa neljäntenä sotavuotena, jolloin koko maailma on nääntymässä sodan kynsiin, jolloin edessäoleva talvisota synnyttää kaikkien maiden sotilaiden keskuudessa suuttumuksen myrskyn, jolloin likaiset salaiset sopimukset on jo julkaistu, — jatkaa sotaa tällaisissa olosuhteissa, se merkitsee tuomita itsensä varmasti epäonnistumaan. Imperialismin vanhat sudet ovat tällä kertaa laskeneet väärin. Ja juuri siksi eivät imperialistien ”yllätykset” meitä peloita.
———————————————–
Pää roisto rakentaa pahuuden valtakuntaa Venäjälle.
”Tilanherrain orjavalta on murskattu, sillä maaseudulla on valta siirtynyt talonpoikain käsiin.”
” Kapitalisteille on pantu suitset suuhun, sillä tehtaisiin ja pankkeihin nähden järjestetään kiireellisesti työläisten kontrolli.”
Red Terror.
https://en.wikipedia.org/wiki/Red_Terror
Political Repression
https://en.wikipedia.org/wiki/Political_repression…
Gulags.
https://en.wikipedia.org/wiki/Gulag
Christian persecution in USSR.
http://martyredintheussr.com/about.html
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on Husun kaipaama ihme:
Alla on suora linkki ”Aidosti palkitseva aktiivimalli” -kansalaisaloitteeseen, joka täydentää virallista työllisten ja huollettavien huoltosuhdetta.
Tämä ko. kansalaisaloite kantaa omalta osaltaan huolta Suomen hyvinvointivaltion kestävyydestä yhdistäen työttömät ja seniorit auttamaan toinen toistaan yhteiskunnan tuella.
Mikä olisi tälle huoltosuhteelle kuvaavampi nimi? Apusuhde? Kumppanuussuhde? Kaveruussuhde?
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810
Ehdottakaapa tälle huoltosuhteelle kuvaavampi nimi! Ja jättäkää ystävällisesti tällä kertaa ne alatyyliset ja ilkeät kommentit pois…
Ilmoita asiaton viesti
Hussein, yrität ilmeisesti sanoa, että Suomessa kansallinen eheytyminen vuoden 1918 jälkeen on alkanut vasta nyt tapahtua? Taisit unohtaa Talvi- ja Jatkosodan, jolloin se eheytyminen oli viimeistään jo tapahtunut.
SDP näyttää yrittävän ottaa jonkinlaista revanssia siitä, että ryhtyi kapinaan yhtä silloisen maailman demokraattisinta hallitusmuotoa vastaan Ja nyt on sitten turha ruveta vänkäämään, ettei se niin demokraattinen ollut, kyllä se oli, siihen aikaan.
Suomea ja Somaliaa on sinänsä turha verrata keskenään. Suomessa klaaneilla tai heimoilla ei jurikaan ole ollut merkitystä. Parannustahan ei noissa primitiivisissä heimokulttuureissa tapahdu, ja sopuun pääseminen on aina ollut näennäistä ja rahalla ostettavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Husu on kai myös unohtanut tai ei ole kuullut Pekka Haaviston pressanvaalikampanjan ulostuloa, jota kertoi selvittäneensä kaukomaita myöden: jo muutamia vuosia punavalkosodan 1918 jälkeen Suomen hallituksen kokosivat sodassa hävinneen osapuolen edustajat, pääministerinä sos.dem. Väinö Tanner ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Tanner
Ilmoita asiaton viesti
Niin, olihan tuo Husseinin kirjoitus sellainen historian ”tietoisku”. Suomi on koheesioltaan aika heikko, jos nämä nykyiset esillä olevat ilmiöt saisivat aikaan sellaisen kahtiajaon, joka 100 vuotta sitten vallitsi.
Ilmoita asiaton viesti
”Sisällissota, kansalaissota, vapaussota – mitä nimeä siitä haluaakaan käyttää … (Näin maahanmuuttajana on muuten jaksanut ihmetyttää, että mistä ne ovat voineet tietää että kuka on ollut valkoinen ja kuka punainen kun kaikki täällä olivat valkoisia!)”
– Tuo ensimmäinen kysymys on jo ratkaistu, sodalle löytyi oikea objektiivinen kaikille sopiva asiallinen erisnimi: punavalkosota, ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248912-p…
– Tuo kysymys ’mistä ne ovat voineet tietää että kuka on ollut valkoinen ja kuka punainen’ yhdistää varmaan kaikkia veljessotia. Somaliassakin kaikki osapuolet (paitsi ulkopuoliset) taisivat olla kutakuinkin yhtä ruskeita ihonväriltään, eikä USA:n tai muissakaan sisällissodissa värieroa ole ollut kuin pölyttömissä uniformuissa. Sitten on erikseen ollut niitä siirtomaasotia, joissa asetelma oli esimerkiksi värilliset alkuperäiskansat vastaan eriväriset maahantunkeutujat (valkoiset eurooppalaiset, keltaiset japanilaiset ja kiinalaiset, rusahtavat isovenäläiset ym.) – Me suomalaiset ja muut suomalaiskansat olemme kokeneet tuon sotaisan kolonialismin maahantunkeutumisen liki yhtä raa’asti kuin Afrikan kansatkin, kun isovenäläisten imperialistinen miekkalähetysvaltakunta on levittäytynyt viime vuosisatoina alueeltaan alunperin jostain mustanmeren maisemista viikinkien/itäslaavien Kiovan Rusin ja Novgorodin ja suomalaisugrien Mustajoen eli nykyisen Moskovan kautta 1700-luvulla Inkerin suomalaismaille ja Karjalaan ja jopa Suomenniemelle. Putin muuten puhui asiasta viime vuonna, ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240411-p…
Husu kysyt lopuksi: ”Minkälainen ihme tarvittaisiin yhdistämään kansa nyt? … Ei kai siihen aina sotaa vaadita? Pelkät presidentinvaalit siihen tuskin riittiivät.”
– Eivät vaalit riitäkään, mutta Jytky niissä tuli eli selkeämpi suora kansanmandaatti johtaa ulkopolitiikkaa kuin Kekkosella oli koskaan.
Kansa yhdistyi kyllä pitkälti jo 1920-luvulla ja viimeistään talvisodan alla. Husu ei liene unohtanut Pekka Haaviston pressanvaalikampanjan ulostuloa, jota hän kertoi selvittäneensä kaukomaita myöden: jo muutamia vuosia punavalkosodan 1918 jälkeen Suomen hallituksen kokosivat sodassa hävinneen osapuolen edustajat, pääministerinä sos.dem. Väinö Tanner ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Tanner
Onko kukaan muuten koskaan ennen edes kuvitellut Niinistön kannatusprosenteista vapaissa vaaleissa 1. kierroksella, kun mukana on vielä seitsemän muuta ihan vakavastiotettua ehdokasta. Minkä luulette prosenttijakauman olleen, jos kyseessä olisikin ollut toinen kierros ja vain yksi vastaehdokas mukana kilvassa? Varmaan lähellä 90 – 10 %. Lue lisää: http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250162-e…
Ilmoita asiaton viesti
Max, Juuri näin.
Toki meillä oli täällä ollut menossa jo jonkin aikaa venäläistämisprosessi josta kansallistunne oikeastaan syntyi.
Ilmoita asiaton viesti
No minäpä yritän.
Ymmärtääksesi sisällissodan syyt – itse kutsun tuota traagista veljessotaa sisällissodaksi koska se on neutraali eikä ota kantaa kummankaan puolen puolesta tai vastaan – täytyy tuntea Suomen historiaa pitemmältä ajalta.
Sota ei jakanut kansaa kahteen osaan. Täällä oli ennen sisällissotaa itse asiassa kolme eri osapuolta:
a) Köyhä, huonosti palkattu ja äärimmilleen rääkätty työväestö johon kuuluivat myös torpparit,
b) ns. porvaristo eli hyvin voiva osa pääasiassa kaupunkien varakkaat ihmiset ja koulutetut ihmiset sekä talonpojat maaseudulla
c) kolmantena venäläinen miehittäjävalta ja sen edustajat sekä sotaväki.
Venäläisistä ei oikeastaan kukaan pitänyt. Tämän ymmärtääkseen täytyy tutustua ainakin pikku- ja isovihaan.
Kuten myös nälkävuosiin 1866-68.
Toki se varsinainen varakas väestö hyväksyi venäläiset koska sotaväki takasi rauhalliset olot ja näin mahdollisuudet hankkia lisää.
a) ei pitänyt b):stä eikä c):stä koska katsoi että nämä riistivät sitä ja venäläiset harrastivat myös kaikenlaista muuta pahaa.
Suomalainen kansallistunne alkoi heräämään 1850-luvun tienoilla. Ja ensimmäiset ajatukset itsenäisestä valtiosta myös.
Meillä oli ensimmäinen varoitus tulevasta yleislakko 1905 ja kenraalikuvernööri Bobrikoffin murha 1904. Tekijänä Ukrainassa syntynyt suomenruotsalainen virkamies. Pääasiallinen syy olivat sortovuodet ja aika jo ennen sitä kun miehittäjävaltio Venäjä alkoi venäläistämään Suomea. Suomihan ei ollut ”osa” Venäjää vaan Suuriruhtinaskunta.
Ymmärtääksesi syitä siihen että kansa nousi kapinaan, täytyy tutustua myös torpparilaitokseen ja taksvärkkiin.
Siis Venäjällä ei ollut mitään poliittisia intressejä Suomessa, Suomihan kuului Venäjään. Saksalla toki saattoi olla koska silloin velloi ensimmäinen maailmansota ja Suomi oli mukana siinä vaikka täällä ei sotaa käytykään eikä suomalaisia tietojeni mukaan ollut Venäjän armeijassa paitsi tietenkin päällystönä kuten vaikkapa C.G. Mannerheim.
1917 kommunistikapina Venäjällä sai myös Suomen köyhälistön järjestäytymään ns. punaisiksi koska heillä oli ajatus että kommunismi tuo heille vapauden orjuudesta. Varsinaisesti ns. punaiset eivät tienneet kommunismista mitään muuta kuin että sen luvattiin tuovan kaikkea hyvää. Tietenkin johtohenkilöt ym. tiesivät. Kävihän täällä sekä V.I. Lenin että Stalin.
Samaan aikaan, ja itse asiassa jo ennen, meni täältä nuoria miehiä Saksaan saamaan sotilaskoulutusta, yhteensä ehkä 2000 joista sittemmin tuli myös Suomen armeijan runko.
Näistä tuli myös ns. valkoisen armeijan osa. Aseistusta he saivat pääosin venäläisistä varuskunnista kun ne riisuttiin aseista 1918 alkupäivinä kaikkialla ns. valkoisessa Suomessa alueen n. Viipurin pohjoispuolelta Jyväskylän eteläpuolelle ja siitä rannikolle.
Aselaivoja tuli ainakin yksi myös Saksasta.
Ns. punaiset saivat aseita samoin venäläisten varuskunnista ja Venäjältä. Venäjän armeija ei osallistunut sotaan mutta vapaaehtoisia venäläissotilaita kylläkin.
Kun sisällissota sitten päättyi niin silloinen tasavallan presidentti armahti joidenkin vuosien kuluttua vankeuteen tuomitut ”punaiset”, ne joita ei ollut teloitettu.
Suomeen saatiin heti sodan jälkeen yleisillä vaaleilla valittu eduskunta ja SDP nousi hallitukseen 1926.
Sitten varsinaiseen asiaan. Sanot että sisällissodasta ”vaiettiin pitkään”. Tuo ei pidä ollenkaan paikkaansa. Sisällissotaa on käsitelty ja siitä on keskusteltu koko sen ajan mitä minä muistan. Siitä ei siis ole vaiettu. Sitä on käsitelty paljon kirjallisuudessa joista yksi merkittävä on Väinö Linnan ”Täällä Pohjan tähden alla”. Tuosta kolmiosaisesta teoksesta löytyy sekä syitä että seurauksia.
Koulussa aikanaan asia käsiteltiin myös sisällissotana ja nimettiin myös veljessotana.
Minulla ei ole mitään muistikuvia 65 vuoden ajalta että olisi olemassa mitään vihaa kansan keskuudessa, ei työväestön eikä ns. porvariston keskuudessa. Toki olisin tällaiseen törmännyt elämäni aikana.
Ensimmäinen ajatukseni, kun näitä arpia, hyvin umpeen kasvaneita sellaisia, alettiin repimään auki oli että SDP ja Vasemmistoliitto aloittavat näköjään vaalikampanjansa tällaisella epätoivoisella kansan jakamisyrityksellä. Se ei tietenkään tule onnistumaan sillä täällä on kaikilla ihmisillä suhteellisen hyvät oltavat.
Toki on niitä joilla ei kaikki ole riittävän hyvin.
Ihminen jolla on jonkinlainen näkymä tulevaisuuteen, että hän näkee tulevansa toimeen huomennakin, ei ryhdy vallankumoukseen, ei ainakaan suomalainen.
Suomi-niminen valtio syntyi kansallistunteesta, tunteesta että me olemme suomalaisia: Ruotsalaisia emme ole, venäläisiä meistä ei tule, olkaamme siis suomalaisia. Suomen kansa on nyt ehyempi kuin koskaan.
Nuo kaksi viimeistä kappaletta jätän omaan arvoonsa.
Yksi asia kuitenkin, on täysin käsittämätöntä että vertaat Suomen sisällissotaa Somalian tilanteeseen. Niillä eoi ole mitään yhteistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jocke ei tuota olisi paljoa paremmin ja puolueettomammin voinut selittää.
Husulle voi sanoa, että ulkomaalaistaustaiselle liian vaikea ja herkkä aihe.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö käytännössä tapahtumat alkaneet punakapinalla, joka johti sisällissotaan, josta kehittyi puolestaan vapaussota ?
Ilmoita asiaton viesti
Varsinainen sotilaallinen kapina alkoi kun lyhty nostettiin työväentalon torniin, oliko se tammikuun 29?
Molemmat osapuolethan olivat jo järjestäytyneetja riisuneet venäläisiä sotilaita aseista.
Sodan alku ja kulku löytyy niin monesta historiankirjasta että niitä ei tässä nähdäkseni kannata kertailla.
Blogikirjoitushan koskee sodan seurauksia, ei sen tapahtumia sellaisinaan.
Ilmoita asiaton viesti
Karjalassa punapäällikkö Kaljunen oli aloittanut punaterrorin ja murhaamisen jo paljon aikaisemmin lampun sytyttämistä, josta ei paljoa yleensä kirjoiteta.
Ilmoita asiaton viesti
”Varsinainen….”
9.1. kaatuu kaksi punakaartilaista Sipoossa.
Tottakai erilaisia pienenpiä kahakoita ja pidätyksiä ja teloituksia tapahtui jo ennen tuota varsinaista sodan alkua.
Ilmoita asiaton viesti
Punakaartien lisäksi myös maassa vielä olleet venäläiset joukot käyttäyivät omavaltaisesti ja tekivät veritekoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kummallista jankutusta sinulta.
Niin tekivät kaikki sisällissotaan osallistuneet osapuolet mukaanlukien saksan armeija.
Venäläinen sotaväki ei osallistunut sisällisotaan mutta vapaaehtoiset venäläiset sotilaat kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Vai jankutusta. Yritän nyt vain tuoda esille sen, että kyllä punakapinan ALUSSA ne epäoikeitetut ja täysin syyttömiin kohdistuneet veriteot tehtiin liki poikkeuksitta punaisen leirin toimesta. Lasse Lehtinen on tutkinut paljon asiaa ja on sitä mieltä, että juuri tämä punaisten silmitön väkivalta ja terrori kapinan ALUSSA jo marraskuun lopun jälkeen 1917 aiheuttivat suurelta osin myöhemmät ikävät kostotoimet.
Punaisen lyhdyn sytyttyä Helsingin Työväentalolla helvetti oli jo irti punaisten julistaen käytännössä sodan ja vallankumouksen. Sodassa ei yleensä armoa tunneta, vaan siloin on jo täysi tappamisen meininki.
Punakapinan alussa punakaartit pitivät halussaan väkivaltaisesti ja terrorilla Viipuria jo joulukuulta 1917.Tuolloin suojeluskunnilla ei vielä edes aseita aseita puolustautumiseen. Joulun jälkeen 1917 kannakselaiset talonpojat hankkivat ensimmäiset sotilasaseensa hevosrekipelein ja rahalla niitä Pietarista ostaen ja hakien. Nämä ns. venäjänsaarelaiset aloittivat Suomen virallisian hallituksen joukkoina 1. taistelun punakaartia vastaan Kämärän asemalla 27.01.1917 iltapäivällä, josta vastarinta levisi koko muualle maahan.
Ilmoita asiaton viesti
Jocke Rantanen, yhteistä on ensinnäkin se, että sekä Suomen sisällissodassa että Somaliassa yhtä ja samaa kansaa olevat ihmiset sotivat toisiaan vastaan. Toiseksi, yhteistä on se, että sitten kun ne väkivaltaisuudet saadaan loppumaan, niin osapuolten välillä on katkeruutta jota kutsutaan nimellä ”arvet”. Vertaaminen ei täten ole mielestäni mitenkään ”käsittämätöntä”. Niistä eroista näiden kahden konfliktin välillä voi jauhaa loputtomiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kansallinen yhtenäisyys oli suurinta sotien aikaan ja sitten 1960-1980 -lukujen ajan. Alamäki alkoi, kun kansainvälistyminen alkoi viehättää eliittiä. Seuraavaksi tuli työttömien syyllistäminen ja tietynlainen yhden nuotin savikukkosoitanta (vain yksi vaihtoehto taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa). Nämä ovat hitaasti mutta varmasti hajottamassa yhtenäisyyttämme. Ehkä aallonpohja tulee 2030 -luvun alussa, ehkä jo aiemmin. Aallonpohjana pidän sitä, että tavalla tai toisella lakkautamme oman valtiomme.
Ilmoita asiaton viesti
” ensin se vihollinen oli Venäjä ja sitten ajettiinkin jo takaa Saksalaisia” Historian tutkijalle tiedoksi: se vihollinen oli Neuvostoliitto. On tainnut jäädä ihan pikkuinen asia huomaamatta tältä historian tulkitsijalta. Tuo vielä liitetään 1918 ” haamuihin”? Mitä tekemistä -18 tapahtumilla oli toisen maailmansodan Suomen tilanteiden kehityksessä? Suomen tapahtumien rinnastaminen paikkaan missä heimoklaanit teurastavat toisiaan on absurdi veto. Heimotko täällä tappoivat toisiaan? Sehän on rasistista ja siitä ei -18 tapahtumissa ollut kyse. Jää täysin käsittämättömäksi arvoitukseksi mihin tämä kirjoittaja pyrkii. Olemaan hieman lähempänä suomalaisuutta? Toki tämäkin on parempi yritys kuin ”syö ****** ** ***** pois” ajatukset, puhumattakaan vanhemmista ****di unelmista.
Ilmoita asiaton viesti
Husu,
Suutari pysyköön lestissään.
Kirjoittele sinä niistä Somalian sota-asioista, mutta jätä Suomen historian analyysi niile, jotka asiaan ovat edes jotenkin perehtyneet.
Ilmoita asiaton viesti
Vallankumousta Suomessa yrittänyt SDP valitsi vuonna 1918 huutoäänestyksellä plutoonankomentajansa.
Näköjään historioitsijat SDP:ssä valitaan vuonna 2018 samalla metodilla.
Ja jälki on sen mukaista.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka on ihan oikeassa. Mene Husu kirjastoon ja lainaa kirja: Sisällissodan Pikku jättiläinen. Pääset hieman kärryille mitä tapahtui. Vastaavat teokset löytyvät myös talvi- ja jatkosodasta. Myös Lapin Sodastakin joka oli turhaakin turhempi tuhoretki. Oma faijani osallistui kaikkiin kolmeen ja kapinan aikana oli 3 v kun punaiset tulivat Mustialassa etsimään aseita. Valoisa oli hänenkin varhaisin muistonsa. Mitään pahaa ei siinä kuitenkaan tapahtunut lehmän karkaamista lukuunottamatta. .
Tuo kuva on feikki tai lavastus minkä nyt jokainen huomaa. Sen takia mm muistoraha jäi julkaisematta.
Nämä asiat on dokumentoitu päivien ja jopa lähes tunnin tarkkuudella ( jatkosota).
Kaikkea hyvää. Next time better!
Ilmoita asiaton viesti
Saa toki kirjoitella, mutta pitäisi olla tietoa myöskin enemmän. Joku voi vielä uskoakin, että hän kirjoittaa totta ja vielä kun se on kaiken lisäksi Karusellissakin, joka on silloin kai myöskin Usarin johdon hyväksymää tietoa?
Ilmoita asiaton viesti
#23
Eikä edes nimikään.
Mikäli oikein olen ymmärtänyt uutisointia Somaliasta, siellä ei ole menossa sisällissota, ei kapina, ei veljessota vaan siellä on menossa sekalaisten rikollis- ja islamistiryhmien keskinäinen taistelu vallasta periaatteella kaikki kaikkia vastaan ja ei kukaan kenenkään puolesta.
Paras nimitys olisi rikollisten välienselvittely.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö Husu löytänyt muuta kuvaa tekstisi liitteeksi? Tälläkö tavalla luot kaipaamaasi sisällissodan konsensusta?? Kyllä pyssynpiippujen edessä seisoi valkoisiakin. Tosin niistä tapauksista ei taidettu ottaa kuvia.
Näytät olevan SDP:n jäsen. Tuo puoluehan oli puolueena suurin syyllinen kapinaan. Näin on vaikka puolue sitten myöhemmin oli mukana länsimaisen hyvinvointivaltion Suomen rakentamisessa.
Sisällissodasta löytyy vaikka kuinka paljon tutkimustietoa, proosakirjallisuutta ja muistelmia, ei sota 1918 ole mitenkään vaiettu asia. Näin yleisesti on vaikka joku yksityinen henkilö sisällissodan tapahtumista haluaakin vaieta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos oikein muistan niin juuri tuo kuva on lavastettu kaiken lisäksi.
Husu, sinun kannattaisi kiireesti aloittaa rauhanteko kotimaassasi. Opeta heille siellä että sota ja tappaminen ei ole mikään ratkaisu mihinkään.
Olipa meillä kuinka huonosti tahansa asiat täällä, niitä ei aleta ratkomaan Kalashnikoveilla vaan keskustelemalla ja demokraattisin periaattein.
Me emme todellakaan ”tarvitse” sotaa.
Ilmoita asiaton viesti
Demokratia perustuu enemmistön mielipiteeseen, jatkuvaa yhtenäisyyttä ei ole kuin totalitarismissa ja sielläkin pinnallisesti ja pakotettuna.
Niin kauan kuin ihmisen olemukseen kuuluu itsetietoisuus ja ego niin muurahaiskekomaista yhteiskuntaa on mahdotonta luoda.
Ilmoita asiaton viesti
Niin perustuu, sitä ei tarvitse toistella. Asiat ratkotaan keskustelemalla demokraattisin periaattein. Tämä tarkoittaa sitä että enemmistön kanta ratkaisee mutta että enemmistö ei jyrää vähemmistöä. Luulin tällaisen olevan itsestään selvää kaikille.
Ilmoita asiaton viesti
Saahan sitä kirjoitella. Satusetä kirjoitti aikanaan hyviä satuja lapsille.
Ilmoita asiaton viesti
Mä lisään vielä historioitsija H. Meinanderin esittämän peruslauseen historian tulkitsemisesta ja kirjoittamisesta.
On paha virhe tehdä nykyisen tiedon pohjalta päätelmiä aikalaisten omista päätöksistä ja niiden oikeellisuudesta.
Rumemmin sanottuna jälkiviisastelusta.
Ilmoita asiaton viesti
Himpun ihmetyttää, että somalialainen käsittelee meidän sisällissotaa ja lopussa vielä irvailee lätkä innostuksestamme.
Mutta kyllä myös ihmetyttää, et mikä tästä blogista tekee karuselliin nostamisen arvoisen?? Niin huonoa kirjoitusta Husu ei pysty edes tekemään, ettei se ole karusellissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ”lätkä”-lisäys oli ehkä Husulta yritys osoittaa kuinka hän on suomalainen. Hänhän kirjoittaa kovasti me-hengessä kirjoituksensa loppuosassa.
Husun pitäisi hyväksyä se että hän on somalialainen, ei suomalainen joksi hän ei koskaan myöskään tule. Hän on siis Suomen somalialainen. Eikä tällaisessa ”nimityksessä” ole mitään huonoa tai hävettävää.
Yksi pieni kuultu mutta tositarina joskus menneiltä ajoilta. Tapahtui Ruotsissa.
Yhtenä maanantaiaamuna kun suomalainen kaveri meni työpaikalleen niin hänelle lausui, avokonttorin keskellä ja kohtuullisen kovalla äänellä ruotsiksi että ” Vi vann igen!” (me voitettiin taas,) yksi Ruotsiin sotalapsena mennyt ja kovasti ruotsalainen olevinaan oleva työkaveri. Suomi oli voittanut Ruotsin lätkässä. Kaveri vastasi ruotsiksi että ”Vilka vi?” (Ketkä me?).
Opetus oli että koska hän halusi olla niiiiiiin ruotsalainen niin olkoon sitten myös.
Meitä on täältä Suomesta lähtenyt pitkin maailmaan, Ruotsissa asuvia kutsutaan Ruotsin suomalaisiksi, USA:ssa Amerikan suomalaisiksi jne. He ovat virallisesti ko. maalaisia kuten Husukin on Suomen kansalainen joka mielletään suomalaiseksi. Itse he kutsuvat itseään suomalaisiksi.
Ihmiselle on tärkeintä se että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on eikä yritä olla muuta.
Ympäristön hyväksyntä tulee jos on tullakseen ja se tulee silloin oman toiminnan ja käytöksen seurauksena ei sellaisena kuin itse sitä vaatii tai haluaa.
Meillä sanotaan että ”Metsä vastaa niin kuin kuin sinne huutaa.”
Ymmärtääkseni, tietämättä asiasta, Uusi Suomi nostaa karuselliin kirjoituksia joiden se arvelee tulevan vilkkaan mielipiteiden vaihdon kohteeksi.
Ilmoita asiaton viesti
(Näin maahanmuuttajana on muuten jaksanut ihmetyttää, että mistä ne ovat voineet tietää että kuka on ollut valkoinen ja kuka punainen kun kaikki täällä olivat valkoisia!) Minkäs tiikeri raidoilleen mahtaa! Somalian dilemma lienee helpommin ratkaistavissa, siellä kun tätä ongelmaa ei ole.
Suomessa sodasta on vaiettu pitkään. Olen kronologisesti jo varsin ansioitunut, ja voin sanoa, että koko elinaikani on vuoden 1918 tapahtumista puhuttu ja siitä on myös kirjoitettu satoja kirjoja, niin dokumentteja kuin romaaneja. Ne sutor supra crepidam. Somalian kaaos on jatkunut jo kolmannesvuosisadan, eikä sille ole näköpiirissä loppua, osoittaa melkoista asiantuntemattomuutta ja arvostelukyvyttömyyttä verrata sitä Suomen sisällissotaan. Kansalaissodan päämääränä oli demokratia ja pyrkimys oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan, siinä myös onnistuttiin, luotiin hyvinvointivaltio, jonka etuja myös Husu maanmiehineen nauttii. Somalian sodalla tai pikemminkin kaaoksella ei ole mitään päämäärää eikä ohjelmaa mihin se pyrkisi, ellei nyt islamilaista valtiota sellaisena pidetä.
Ilmoita asiaton viesti
Kertoo paljon SDPn tilasta, että heidän näkyvin ”tietokirjailijansa” ja kaikkien alojen asiantuntijansa on Husu (ja hänen haamukirjoittajansa).
Kyllä on taas niin ala-arvoinen suoritus, että 3% annetuista äänistä osuu kyllä demareille ihan kohdilleen. Toivottavasti kannatustaso on pysyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta presidentti Niinistö käsitteli asiaa tavallaan hyvin Yhteisvastuukeräyksen avajaispuheessa.
”Vielä nykyäänkin Suomessa on jopa satoja tuhansia ihmisiä, joiden tulot jäävät alle sen, mikä kohtuulliseksi katsotaan. Se on hätkähdyttävä määrä ihmisiä. Apuamme siis tarvitaan – myös kotimaassa.
Niukka toimeentulo näkyy puutteena ruokapöydässä. Jostain on tingittävä, kun laskut on maksettava.
Ulkopuoliseen ruoka-apuun, eli leipäjonoihin, tukeutuu Suomessa joka vuosi yli 100 000 ihmistä. Ja heistä jopa 20 000 tarvitsee apua viikoittain. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että ympärillämme voidaan paremmin.”
Samaan aikaan kauppalehdessä on juttua odotettavista olevasta ”tilipäivästä”.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaikkien-aikoje…
Sinänsä hienoa, että yritykset menestyy, toivottavasti työn tekijätkin (työläiset) saavat jotain hyvää parantuvasta kehityksestä ja tuloksesta.
Minusta on kuitenkin jotenkin käsittämätöntä, että hyvinvointi-Suomessa on 100 000 ihmistä leipäjonossa. Puhutaan kuitenkin vuodesta 2018, ei 1918.
Kyllä ihminen nälissään takertuu mihin tahansa toivonkipinään ja agitaattorin vietäväksi, taistelivathan jotkut punaiset ihan sen takia,
Katkeruus on vihan hedelmiä, viha johtaa äärimmäisiin tekoihin, mutta toisinaan viha oikealla tavalla, oikean ihmisen käsissä, voi johtaa myös vääryyden, epäoikeudenmukaisen asian korjaamiseen ja positiiviseen muuutokseen.
Jos jotain voimme sisällissodastamme oppia, annoimme sille minkä nimen vain, niin emme anna sen toistaa itseään, emme kylve vihan hedelmiä vaan rakennamme edelleen parempaa Suomea ja yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden suomalaisten kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
login kirjoittajahan kirjoitti kulttuurinsa mukaan että tarvitaanko aina sota ratkaisemaan ongelmat. Toisin sanoen että toinen alistuu toisen tahtoon.
Ilmoita asiaton viesti
Köyhä kansa on vaihtanut / tappanut hallitsijansa moneen kertaan maailmalla, mutta syntyykö kansan jakavia sotia juuri muuten kuin jonkun ideologian kautta? Kommunismi ja uskonnot ovat olleet tässä aktiivisia. Klaanisodissa lienee enemmän kyse vain vallasta vastaavasti kuin Putin haluaa siirtää rajoja.
Suomi ei tunnu olevan kovin yhtenäinen juuri nyt. Yhteiskuntamuoto on (puoli)sosialistinen ja sen lopputulos tiedetään huonoksi lukuisten esimerkkien kautta. Valtio velkaantuu nopeasti ja hyvätuloisten verotus on jo erittäin kireää. Silti osa kansalaisista kokee, että sosialismia tulisi vielä lisätä ja hyväosaiset ovat syyllisiä ongelmiin. Siinä vaiheessa, kun valtion velansaanti vaikeutuu, on pakko tehdä ratkaisuja. Kokeilette varmaan ensin kunnon sosialismia ja sen epäonnistumisen jälkeen kaikilla on yhteinen vihollinen ja kansa yhtenäistyy. Sen verran ollaan fiksumpia nykyään, että ihmisiä ei ruveta tappamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vapaassa maassa jokaisella on oikeus kirjoittaa oma tulkintansa ja näkemyksensä mistä tahansa aiheesta. Ihmettelen taas kerran, miten moni haluaa tässä kommenteissa kertoa ja todistella omaa totuuttaan, vaikka kenenkään totuus ei ole toista enemmän totta. Kaikki nämä ovat vain yhden ihmisen näkemyksiä. Joku listaa valitsemiaan historian tapahtumia ja toinen toisia. Valinnoista muodostuu aina jollakin tavalla vajaa ja väritetty kuva. Kaikkien ymmärrys voi kasvaa, jos ymmärrämme oman rajoittuneisuutemme ja rajallisuutemme ja kuuntelemme erilaisia näkökulmia. Sadan vuoden jälkeen Suomessa on varmasti tilaa Husun näkemyksille, jota omat, tuoreemmat kokemukset synnyinmaan sisällissodasta ja sen vaikutuksista täydentävät.
Kukin miestä voi esittää omia näkökulmiaan ja yhdessä ne täydentävät kokonaiskuvaa. on vain hupsua edes esittää mitään muuta. Totuutta ei voi omia, eikä omista kukaan. Totuus on jotain, jonka kuva tänä vuonna varmasti täydentyy edelleen ja kaikkein tärkeintä on koettaa oppia siitä. Sisällissodalla on oma roolinsa Suomen kehityksessä nykyisellään ehkäpä maailman vähiten epäonnistuneeksi tai maailman parhaaksi maaksi. Sekin on vain näkökulma. Voisi olla hyvä aika kunnioittaa toisten näkemyksiä, miettiä niitä ja oppia jotain. Todistelemalla omia mielipiteitään, asenteitaan tai ideologioitaan muille, ei opi mitään. Muita kuuntelemalla voi taas oppia paljonkin. Ainakin siitä monien todellisuuksien ja totuuksien rinnakkaiselosta, jossa alati väistämättä elämme. Omat mielipiteet ovat kovin herkästi vain omien jumittuneiden asenteiden heijastumia. Jos ne ymmärtää itse kyseenalaistaa ja suhtautua niihin kriittisesti, on mahdollisuus oppia ymmärtämään muita ja oppia itsekin jotakin. Sitä pidän itse ihmisenä olemisen tärkeimpänä taitona.
SItä taas voi opiskella vaikkapa lukemalla Marshall Rosenbergin kirjan Nonviolent Communication, joka löytyy myös suomennettuna nimellä Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus. Rosenberg itse on ollut auttamassa erilaisten konfliktien ja sisällissotien sovintotyössä, jossa hengissä selvinneiden keskinäinen kommunikaatio ja kuuleminen on aina äärimmäisen vaikeaa käynnistää.
Valitettavasti vieläkin sadan vuoden jälkeen meillä Suomessakin moni kantaa aikaisempien sukupolvien traumoja ja sekä syyttäjiä, että puolustajia on suuri määrä. Vääryyksien ja raakuuksien läpikäyminen ja niiden traumoista vapautuminen on tämän vuoden tärkein kansallinen tehtävä. Jos syyttämisen sijaan pystyt kuuntelemaan ja ymmärtämään toisten kärsimyksiä ja sitä, että anteeksipyyntöä ja anteeksiantoa ei ole vielä tehty, voit ehkä osaltasi auttaa tuota prosessia tämän vuoden aikana pienellä henkilökohtaisella panoksella. Sadan vuoden jälkeen olemme maana edelleen osittain rikki ja ylisukupolvisesti samoihin rintamalinjoihin ryhmittyneinä ja siitä meidän olisi jo korkea aika vapautua. Mutta se vaatii omaa aktiivisuutta ja osallistumista mahdollisimman monilta katkeruutta, vihaa ja muita negatiivisia tunteita kantavilta kansalaisilta. Itsestään se ei tapahdu. Ja oleellista on rakentava ja myötäelävä kommunikaatio, ei oman näkemyksen todistelu oikeaksi. Se ei hyödytä ketään, eikä saa ketään puolelleen. inhimillinen, hupsu , haitallinen ja surullinen käytösluuppi se on vain. Josta voi kyllä parantua omalla aktiivisuudella 🙂
Ilmoita asiaton viesti