Husu

Koulutus johon kaikilla on varaa - ei enää pelkkä unelma

  • Koulutus johon kaikilla on varaa - ei enää pelkkä unelma

Kun aikoinaan kävin ammattikoulua Turussa, muistan kuinka tarvittavia oppikirjoja  piti aina etsiä ja kuinka kalliita olivat. Moni yritti säästää metsästämällä käytettyjä kirjoja, mutta ei niitäkään riittänyt kaikille. Kirjoja jonoteltiin myös kirjastossa, mutta sieltäkin ne loppuivat aina kesken.

 

Kun me yritimme tasapainoilla talouden ja opintojemme kanssa sanottiin meille vain, että ottakaa opintolainaa. Ja osa ottikin.

 

Opintolainan ongelma vain on aina ollut se, että valmistumisen jälkeinen elämä on aina suuri kysymysmerkki. Nuorten työttömyysaste on aina ollut korkeampi kuin muiden. Eivätkä kaikki suoraan koulun penkiltä työelämään tulevat ole suinkaan ehtineet kerätä minkäänlaista merkittävää oman alan työkokemustakaan. Kun tulevaisuus on jo muutenkin epävarmaa, haluaako sitä epävarmuutta lisätä entisestään lainoja ottamalla? Jossain vaiheessa nekin on maksettava.

 

Vaikka toisen asteen koulutus on periaatteessa Suomessa ilmaista, ei se käytännössä sitä ole.

 

Kuten stadin demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma muistuttaa, ovat lukion ja ammatillisen koulutuksen kustannukset varsin kalliit. Esimerkiksi lukion suorittamisen kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon. Joidenkin ammatillisten tutkintojen kustannukset voivat - riippuen alasta ja oppilaitoksesta - nousta useaankin tuhanteen euroon. Lisäksi ammatillisen koulutuksen puolella opiskeluvälineitä ei useinkaan ole mahdollista hankkia käytettynä.

 

Kouluja jätetään kesken tai sitten niihin ei hakeuduta ollenkaan. Helsingissä tilastot ovat hälyttäviä: joissain kaupunginosissa jopa 40% nuorista koulutus jää pelkkään peruskouluunSitran ja THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan pelkkään peruskouluun koulunsa jättänyt tulee elämänsä aikana maksamaan yhteiskunnalle yli 300 000 euroa koulutettua ikätoveriaan enemmän. Kyseessä on siis ihan oikea ongelma, niin taloudellinen kuin sosiaalinen.

 

Ongelmaan on yritetty vaikuttaa monella tapaa, mutta jotenkin se kaikista yksinkertaisin on unohtunut. Entä jos se kouutus pidettäisiin ihan oikeasti maksuttomana niin, ettei varallisuudesta tulisi jo tuossa vaiheessa sitä kynnyskysymystä elämässä etenemiselle?

 

Olin  viime viikolla mukana stadin demareiden valtuustoryhmän kokouksessa, jossa keskusteltiin juuri tästä. Asian toi esille valtuutettu Pentti Arajärvi ja vaikka kokousaika oli tässä vaiheessa jo päättymässä (ja valtuustosalin kellokin soi!), oli meidän ryhmä yksimielinen tästä hienosta aloitteesta. Tänään valtuustoryhmämme puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma on jättänyt aloitteen järjestelmään.

 

Kaikki kyllä puhuvat, kuinka syrjäytyminen pitää pysäyttää ja kuinka luokkaeroja kaventaa.  Niitä konkreettisia keinoja sen sijaan näkee harvemmin. No tässä sellainen on. Osaltani tulen tekemään kaikkeni, että tämä aloite otetaan vakavasti ja se tulee menestymään.

 

Tänään oli hieno päivä - en tiennyt että politiikan teko voisi tuntua näinkin mahtavalta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Olisitte samaan hengenvetoon poistaneet yliopistoista pääsykokeet.

Ei pääsykokeita ole kuulemma monissa muissakaan EU-maissa vaan niissä ratkaisee opinnoissa menestyminen ja saavutetut opintopisteet.

Esim. Saksassa ns. lehtereillä makaaminen johtaa opintojen lopettamiseen.

Näin olisitte mahdollistaneet korkeakouluopinnot myös sellaisille ihmisille, joilla ei esim. elämäntilanteen johdosta ole mahdollisuutta päntätä pääsykokeisiin, mutta joiden tietotaidot riittäisivät varsin hyvin yliopistotutkinnon suorittamiseen.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Hyvä ajatus. Vanha ajattelu perustuu jotenkin siihen, ettei saa tulla liikaa jonkin tutkinnon suorittaneita, ettei heiltä työtilaisuudet lopu. Kyllä työnsaanti on pidettävä erillisenä asiana ainakin koulutuksissa, jotka eivät ole kalliita kuten lääkärien opetus.

Käyttäjän abdirahimhussein kuva
Abdirahim HUSU Hussein .

Kiitos kommentistasi. Tuo on kyllä mielenkiintoinen asia, sillä ihan niinkuin sanoitkin, pärjätään ilman vastaavaa käytäntöä hyvin muuallakin Euroopassa. En tosiaan osaa sanoa, että kumpi menetelmä sitten karsii paremmin ne, joilla on parhaat edellytykset: pääsykokeet vai se, että kenkää tulisi riittämättömän opintomenestyksen vuoksi?

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Kaksiteräinen miekka; hankala vuosi jolloin joutuu venymään vaikkapa töissä/sairastelun takia voisi tiputtaa lahjakkaankin opiskelijan koulusta.
Pääsykokeen negatiivinen puoli on se että hyvä ja motivoitunut opiskelija voi epäonnistua kokeessa ja joutuu odottamaan vuoden seuraavaa. Itse pidän pääsykokeen miinusta paljon pienempänä.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

2600 € kun jaat kolmelle vuodelle tekee n. 70€ kuukaudessa ja jos perheet varautuvat esim vuoden aikaisemmin tuohon tulevaan opiskeluun sen kustannukset on 56 € kuukaudessa että ei noi kustannukset nyt niin hirveitä ole.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Husun juttu on perin asiallinen. Vain sitä ihmettelen miten kenenkään elämä on muutaman tonnin opintolainasta kiinni. Puhutaan perin mitättömistä summista kuitenkin.

Risto Salonen

Samaa mieltä. Lisäyksenä vielä että ilmaisen koulutuksen joku kuitenkin maksaa. Toisen ilmainen on toisen maksullinen. Ilmaista ei suomalainen(kaan) oikein arvosta.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

"Vaikka toisen asteen koulutus on periaatteessa Suomessa ilmaista, ei se käytännössä sitä ole."

No ilmaistahan se ei missään nimessä ole vaikka mitä periaatteita olisi (kuten se että valtio voi taikoa rahaa). Siitä että toisen asteen opintojen lisäkulujen tulisi lapsille olla 0,00€ olen kuitenkin samaa mieltä. Mikäli aikuisena haluaa lukioon/amikseen niin voi hyvin pulittaa tarvittavat tonnit.

Useimmilta peruskoulun päättäneistä lapsista jää varmasti liian helposti lukio/amis suorittamatta mikäli kynnys on parin tonnin laina.

Oppivelvollisuus päättyy peruskouluun ja ellei sitä laajenneta toisen asteen koulutukseen niin ei ole mitään perusteita sille että opiskelija ei maksaisi itse valitsemastaan vapaaehtoisesta koulutuksesta aiheutuvia kuluja.

Siis ääni kulujen poistolle mutta vain siinä tapauksessa että oppivelvollisuus tarkoittaa toisen asteen koulutuksen suorittamista. Mikäli (itse olen sillä kannalla) haluamme edistää kansalaisten mahdollisuuksia pärjätä elämässä niin oppivelvollisuuden laajentaminen olisi siihen hyvä keino.

... jos lähtee itsekseen ammuskelemaan hiekkakuopalle niin varmasti maksaa pyssynsä, bensansa ja ammuksensa eväiden lisäksi henkilökohtaisesti mutta jos asevelvollisuutta suorittaessaan tekee samoin niin henkilökohtaisia kuluja ei tule. Samaa logiikkaa soveltaisin opiskeluun.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Yleinen alimman koulutustason nosto kaikille nuorille on todella tärkeää. Koko ajan vähenevät tehtävät, joissa pärjää kadunmiehen perustiedoilla.

Käyttäjän MariRantanen1 kuva
Mari Rantanen

Jälleen kerran uusi maksuton (eli veronmaksajien kustantama) esitys. Mihin me Helsingissä joudummekaan kun on maksuton varhaiskasvatus, maksuton terveyskeskus, maksuton ehkäisy, maksuttomat palvelut laittomasti maassa oleville ja nyt maksuttomat kirjat. Vihreät tuonevat jossakin vaiheessa maksuttoman joukkoliikenteen uudelleen keskusteluun. Onhan se kiva yhteiskunta, jossa kukaan ei maksa mitään. Ja kuitenkin ne joku maksaa eli siis veronmaksaja. Sinänsä olen sitä mieltä, että kaikille tulee taata tosiasiallinen mahdollisuus opiskeluun, mutta miksi emme ennemminkin vaadi digiloikan perusteella kirjojen sähköistämistä? Nythän on täysin hullunkurinen tilanne kun jokainen joutuu ostamaan uuden painoksen kirjoista. Miksi ne eivät ole sähköisenä, jolloin hintakin olisi aivan toinen.
Mielestäni näiden ilmaisten palveluiden osalta olisi syytä käyttää hiukan enemmän harkintaa ja pohtia menevätkö tämänkaltaiset tulonsiirrot sinne missä ne ovat eniten tarpeen.

Toinen asia on sitten tämä opintolaina-asia. Se on sijoitus tulevaisuuteen vaikka sen maksaminen on aina pirullista. Pankit kuitenkin antavat maksuaikaa erinomaisesti ja sen takaisinmaksu ei edellytä heti työllistymistä. Toisaalta se voi jopa motivoida valmistumaan kun on sijoittanut opintoihinsa omaakin rahaa. Olen valmistunut kohta 15 vuotta sitten ja maksan opintolainojani edelleen. Mutta maksetuksi ne tulee enkä pidä sijoitustani lainkaan huonona.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Vihreät tuonevat jossakin vaiheessa maksuttoman joukkoliikenteen uudelleen keskusteluun."

Ilmainen joukkolentoliikenne olisi kiva.

Jocke Rantanen

#14 Tämä on sitä ajattelumallia että kun on saanut vitosen se polttaa taskussa eikä ennen ole hyvä kuin tasku on taas tyhjä.
Kun on onnistuttu alentamaan veroja niin sitä linjaa pitäisi jatkaa.

Miten Raamattu puhuikaan "seitsemästä lihavasta vuodesta joita seuraa seitsemän laihaa vuotta"?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Tässä olen Marin kanssa hieman eri mieltä.

Helsinki laski juuri kunnallisveroprosenttiaan, joten rahaa tulvii kaupungille ovista ja ikkunoista niin, ettei sitä iletä verottaa liikaa.

Jakovaraa siis on, mutta ei tietenkään jokaiselle pyytäjälle. Jossain raja luonnollisesti menee.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Mari, puheenaiheena on toisen asteen koulutus. Opintolaina on paikallaan korkeakouluvaiheessa mikäli siihen on tarvetta. Täysi-ikäiseltä voidaan odottaa jo sitoutumista, päämäärätietoisuutta ja lievää riskinottoa lainan muodossa.

15-16 -vuotiaalta lapselta lainanoton vaatiminen on suorastaan typerää. Parempi olisi veronmaksajien kustantaa kirjat toisen asteen koulutusta varten niille joilla ei ole varaa kuin maksaa loppujen lopuksi n. 300 000 euroa siitä että lapsi ei käynyt koulua.

Toinen asia on kirjojen sähköistäminen ja muut keinot jolla hintaa saadaan alas. Sitä sopii pohtia samoin kuin sitä kannattaako kaikille kustantaa kirjoja vai vain varattomille. Meillä on muitakin tukia tarpeeseen, toisen asteen koulutuksen tukeminen voisi hyvin olla tällainen tuki jota ei jaeta kaikille.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Miksi ei teetetä julkisella rahalla oppikirjat ja jaeta niitä netissä, niin että kaikki oikeudet olisivat kaupungilla, kunnalla, tai valtiolla? Ilmeisesti kustantajat lobbaavat tässä vahvasti päättäjiä, joten näin ei ole tehty. Tätä ilmaisten sähköisten oppikirjojen asiaa on ennenkin täällä Puheenvuorossa käsitelty.

Joukkoistamalla oppikirjojen tekeminen opettajille ja yliopisto-opiskelijoille kirjat syntyisivät varsin kätevästi.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Maksuttomuus ei tietenkään tarkoita ilmaista yhteiskunnalle.
Vaan sitä, että koulutus, terveydenhoito , joukkoliikenne jne taataan jokaiselle varallisuudesta ja perhetilanteesta ym sellaisesta riippumatta.
Se maksaa yhteiskunnalle huomattavasti v ä h e m m ä n kuin näiden takaamatta jättäminen.

Jos siis oikeisto on niin huolissaan taloudesta kuin se väittää olevansa, se lähtee innolla mukaan siihen, etteivät tuhansien eurojen pääsykokeet ja puolen vuoden eläminen ilman tuloja enää ole edellytys korkeakouluun pääsylle.
Tai tuhansien eurojen investoinnit lukion suorittamiselle.

Lukio ei ole investointi, joka takaa työpaikan, jolla sitten maksetaan se laina.
Se on vain edellytys jatko - opinnoille.
On kestämätön ajatus, että ihmisellä pitää olla ehkä lähes 10 000€n velat, kun hän vasta
a l o i t t a a korkeakouluopinnot.
Ja ne valmennuskurssivelat on maksettava vielä pikavauhtia pois.

Onhan selvää,mikä ja kuka tässä ratkaisee : vanhempien varat ja asenne .
Se e i saa enää nykyaikana ratkaista , vaikka oikeistolle tämä paluu vanhaan säätyjakoon näkyy sopivan hyvin ?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

#7 Ei suomenkieliset e-oppimateriaalit ole juurikaan halvempia kuin kuollut puu -versiot.

Olen nyt vuoden verran opiskellut kasvatustieteitä, mutta aika vähäisellä innolla. Yksi syy on ollut peruskurssin oppimateriaalien surkea taso. Noin 10 kk sitten huomasin, että on mielekkäämpää koostaa oppimateriaali itse käyttäen pääasiassa englanninkielisiä lähteitä. Ainoa todella hyvä suomenkielinen on ollut tähän asti Kai Hakkaraisen luento Tutkiva oppiminen ja sisällöt" TVT:n opetuskäyttö projekti kurssilla. Hakkaraisen yksi vinkki on tuottaa oppimateriaali itse. Tuo kyllä on varsin työläs tapa ja vaatii opiskelijalta paljon varsinkin, kun opetus ei sitä tue ja on aika yksin projektinsa kanssa. Hakkarainen teki psykologian kirjansa muistaakseni Kirsti Lonkan ja oliko joku kolmaskin kanssa tiiminä.

Englanniksi ilmaisen oppimateriaalin määrä on huikaiseva. Khan Academyssä on koko USA:n peruskoulua ja lukiota vastaavan K12-koulun oppimäärä ilmaisena, myös tanskaksi ja bokmåliksi, ruotsi vaiheessa, mutta suomennusta ei kai ole aloitettukaan, MIT:n OpenCourseware taitaa kattaa koko teknisen korkeakoulun materiaalit ja TED:ssä on tuhansia huipppuasiantuntijoiden puheita, joista osa on suomennettukin. TEDxiä on järjestetty ainakin Turussa ja Helsingissä. Niitä en ole paljon katsellut youtubesta, mutta Esko Valtaoja ja Kirsti Lonka ovat jääneet mieleen. Niin ja Otavan Opiston pajassa on ollut aika hyviä myös. Youtubessa nekin.

Sal Khan ja MIT tuon MOOC-vallankumouksen käsittääkseni saivat liikkeelle jo 2005, mutta nyt Coursera jo näyttää keräävän big dataa oppimistuloksista ja seuraavaksi tietysti tekoäly alkaa avustaa opiskelua yksilöllisesti, kun me opimme kaikki vähän eri tavalla.

Babelin kala -laitteen voi jo ostaa, mutta älykännykälläkin pärjää, mutta vain kahdeksalla pääkielellä eli se simultaanitulkkaa vaikka suomalaisen englantia puhuvan ja kiinalaisen puheet. Googlen kääntäjä osaa varsin hyvin ruotsia, mutta suomi on rakenteeltaan niin erilaista kuin englanti, että tekstitys oli viimeeksi käyttökelvottoman nykivää ja epäsynkronissa, mutta se Googlen uusi puheentunnistusalgoritmi oli oppinut puolessa vuodessa puhujariipumattoman englannin niin hyvin, että varmaaan kuuroillekin kelpaa jo. Se vanha algoritmi oli yleinen vitsi.

Uusiin OPSeihin olen tutustunut sen verran, että hyvään suuntaan ollaan menemässä ja ammattikoulutuksessa myös. Keväällä vieraillessani Novidan koneistajalinjalla kuulin, että edellytetään vain yhden oppikirjan hankkimista, joka näytti löytyvän yliopiston kirjastosta sähköisena. Pian ei tarvita enää niin paljon koulurakennuksiakaan ja voi ne homeiset purkaa.

Se Hakkaraisen puhe oli päässyt vahingossa joukkoon, joten mitään ylläolevaa en ole varsinaisesti oppinut yliopisto-opinnoissani. Ennen opintojen alkua kävin kerran esittelyluennolla, mutta muuten kaikki etänä ja avoimen puolella.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Toki oppimateriaalien maksuttomuus olisi hyvä ja kannatettava asia. Mutta meidän kaltaisessamme taloudessa oppijoille ilmaisten kirjojen ostaminen kustantamoilta johtaisi kustannusyhtiöiden rahastusautomaatin "nuppien kääntämiseen kaakkoon".

Suuri ongelmahan on, että olemme sallineet luoda automaatin jossa kustantamot saavat tuottaa uusia kirjoja jatkuvalla syötöllä vaikka oppisisällöt, opetusmenetelmät ja kurssivaatimukset eivät muuttuisikaan, ainakaan samaan tahtiin. Ja mihin ne esimerkiksi perusmatematiikassa t.m.s. muuttuisivatkaan vuosikymmeniin.

Lisäksi iso osa kirjoista on n.s. harjoituskirjoja joita tehtäviä tehdessä täytetään vastauksilla. Se on johtanut kirjatuotannossa kestämättömään kertakäyttökulttuuriin.

Kyseisessä automaatissa pyörii myös osa opettajista jotka saavat lisätuloja aina vain uusien kirjojen tuottamisesta.

Vähintäänkin meidän pitäisi päästä siihen, että materiaaleista olisi yhä suurempi osa sähköisinä materiaaleina ja oppimisympäristöinä. Samaten erilaiset tehtävät pitäisi tehdä noissa ympäristöissä eikä aina vain kalliille paperille painettuja kirjoja tuhrimalla. Tai ainakin halvempiin vihkoihin tai edes sähköisiin dokumentteihin tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmistoilla; tulisi nekin opittua siinä sivussa.

En kuitenkaan unohtaisi myöskään perinteisiä kirjoja. Oppivaisten koulukkaiden olisi hyvä oppia käyttämään myös niitä ja arvostamaan niitä. Hyvinkin pysyväisempi materiaali voisi olla edelleen painetuissa kirjoissa. Ja koululaisten apuna siinä suhteessa hyvin varustetut kirjastot, myös koulujen omat.

Kannatankin yllä olevaa kaima Nordlininin ehdotusta kansallisesta ja yhteiskunnallisesta oppimateriaalituottamosta joka tuottaisi niin sähköiset kuin painetutkin materiaalit riittävillä resursseilla jotta voitaisi optimoida uuden tiedon ja menetelmien hyödyntäminen sekä kulutuksen kestävyys ja kokonaistaloudellisuus. Siihen yhdistettynä oppijoille maksuttomat materiaalit voitaisi toteuttaa kansantaloudellisestikin kestävällä tavalla.

P.s. Mikkelisläisellä Otavan opistolla oli aiemmin kunnianhimoinen Internetix-hanke. Aiempi wwws.intenetix.fi -linkki ei enää toimi mutta lukion kursseja näyttäisi vielä löytyvän: http://opinnot.internetix.fi/fi/tools/materiallist... sekä muikkuverkko: https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/ nettilukiona.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Amerikassa veronmaksajat maksavat suuren osan epäsuorasti säätiöiden rahoittamat Khan Academyn, TEDin ja useiden muiden verovähennyksiin oikeuttavien järjestöjen tuottaman "ilmaisen" oppimateriaalin. Aika erilainen systeemi kuin täällä.

Harjoituskirjat paperilla ovat myös pedagogisesti ihan roskaa. Khan academyn matikan harjoitustehtäviä on ryhmässä kai alle kymmenen yleensä ja kun ne on tehty, annetaan koneen tarkistaa. Samalla voidaan tarkistaa, miten nopeasti ne tehtiin, mitkä ovat vaikeimpia jne. ja kerätä sitä big dataa. Näppistaituri, jolla täällä Kemiönsaarella jo kakkosluokkalaiset opettelevat 10-sormijärjestelmää, kerää koko ajan keskitetysti tilastoa. MAinio ohjelma, tetristä nuorempana tuli pelattua paljon. Helmancnc:ssä oli vielä keväällä Adoben ohjelmalla toteutettuja ohjelmointiharjoituksia, joissa yksi ohjelmarivi tarkastui automaattisesti. En tiedä, mitä siellä Pakistanissa on tapahtunut, mutta sen Adoben ohjelman kokeilukoodia ei ollut keväällä jaossa. Joka tapauksessa, periaate on, että kone tarkistaa ja tulos näkyy lähes välittömästi.

Kyllä paperikirja on täysin kuollut oppimateriaalina. Google lukee koko netin sekunnin osissa ja selaimen hakutoiminto koko kirjan murto-osissa siitä, mitä menee sisällysluettelon tai hakemiston kautta etsimiseen.

Internetix on vaihtanut nimeä, https://www.eoppimiskeskus.fi/ kertoi Google aika nopsaan. JY:n https://peda.net/ on toinen mielenkiintoinen hanke.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

En tappaisi paperikirjaa ihan kokonaan vaan pitäisin sen sähköisen rinnalla koska ihmisten olisi hyvä osata käyttää molempia. Molemmilla on etunsa ja vahvuutensa sekä toki heikkoutensa.

En myöskään luottaisi pelkkään google:en koska se suodattaa ja priorisoi hakutuloksia sekä kaupallisin että poliittisin perustein. Olisi syytä käyttää myös muita hakukoneita: Firefox, Yahoo, DuckDuckGo, Yandex j.n.e. joilla toki niillä kaikilla omat tavoitteensa jotka eivät ole vain ja ainoastaan auttaa ihmisiä löytämään tietoa.

Koulukkaat olisi hyvä opettaa myös "hakukonelukutaitoisiksi", siis lähdekriittisiksi joka suuntaan.

P.s. Kiitos vihjeestä Internetix:n uudesta nimestä ja osoitteesta. Näyttäisi omistajakin vaihtuneen: ennen Otavan Opisto, nyt Suomen eOppimiskeskus ry (jonka jäsen toki O.opisto näyttää olevan).

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #19

Google on vasta ensimmäinen filtteri. Seuraavaksi usein wikipedia ja siinäkin usein kahdella tai kolmella kielellä, joita luen sujuvasti. Suomalainen on usein huonoin, mutta sisältää joskus hyviä tiivistyksiä. Ja kyllä ne lähteet oppii tuntemaan ja niiden heikkoudet. Äskettäin katsoin TED talkin vuodelta 2014, jossa demottiin Fotokiteä, koiranremmissä kuljetettavaa kuvauskopteria. Valmistana Indiegogo-projekti, joka ei tällä hetkellä myy mitään, mutta niiltä alkuperäisiltä sijoittajilta voisi saada ostettua käytetyn. Sitä ennen oli pahvista taiteltava parin dollarin tosi kätevä mikroskooppi, mutta valmistuserä tulossa myyntiin vasta ensi kuussa ja lähin maa, johon myyvät on UK. Tilasin Hong Kongista ebayn kautta ilmeisesti edellisen erän hamstratun 7 € hintaan, kun sieltä postitus ei maksa mitään. Sekin taisi olla jo pari vuotta vanha projekti.

Suomenkielinen wikipedia ei vielä tiennyt eoppimiskeskuksesta mitään. Internetix ei kai ollut yhden oppilaitoksen ideana järkevä, mutta ry kuulostaa ihan järkevältä. Peda.net on myös maan laajuinen ja täällä saarellakin sitä alettiin käyttää vuosi sitten. Oppilaitoskohtaiset ratkaisut on yleensä tyhmä idea.

Google on siitäkin kiva, että sen netti on nopeampi kuin muu internet ja luotettavampi. Ihan äskettäin DNA:n mobiilinetin liikenne pysähtyi Ruotsiin, en päässyt Ranskan palvelimelleni, TED oli alhaalla eli Atlantin yli ei päässyt, mutta pystyin lukemaan sähköpostini gmailin kautta, koska se hakee ne Ranskasta, youtube toimi ja jotain muitakin. Vika kyllä korjattiin muutamassa tunnissa. Ei kai kaapelia ollut poikki vaan sen yhden kaistaa ostavan firman reitittimet sekaisin. Google ostaa varmaan eniten kaistaa runkoverkoissa ja jo sillä Ranskan palvelinhotelilla on aika paljon omia runkolinjoja. Netti on ihmeellinen, ei enää käsitä.

Edit: Foldkite -> Fotokite

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Harjoituskirjat ovat todellakin onnettomia ja kalliiksi tulevia kirjankustantamojen rahastuskeinoja.

Sen sijaan en pitäisi harjoitustehtävien tekemistä paperille pedagogisesti vääränä. Ihmisten on hyvä osata sekä näppäimistön että muiden tietoteknisten ohjausten käyttö mutta oikealla kynällä oikealle paperille kirjoittamista ja laskemista ei tulisi unohtaa. Nekin ovat tärkeitä taitoja (+päässälaskemisen taito).

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Nykyään v.2000 luvulla kirjakaupoissa ostetaan vanhoja kirjoja takaisin ja sähköisessä muodossa saa ostaa 15-28 euroa jne.Kirjojen hinta on kova koska suomessa se kuuluu rahastamiseen,joka koskee myös harrastuksia jne.Lapset ja nuoret,perheet ovat se kohderyhmä jolla tienataan.Koskee myös hallituksen huostabisnestä josta sdp ja muut kumpp.puolueet vaikenevat joka suulla,ja jonka tuomat ongelmat ovat veronmaksajille se suurempi taakka ja hintalappu vuosittain.Yli miljardilla maksatte voittoja veroparatiisifirmoille eli huostabisneksestä,ja näiden ongelma on koulukirjat..Käytettyjä risoja kirjoja käytettiin vielä 2012 kouluissa,joten herätys nyt siellä kirjoittaja.Onko kirjoittajalla samat mielipiteet kuin hra husulla joka keskustasta loikkasi sdp:n leipiin,ja joka oli sitä mieltä että "suomalaiset miehet ovat juoppoja ,lastensa ja vaimonsa hakkaajia ,nurkkiin kusijoita.."Onko sama aatemaailma vielä tallella,ja sama ikuinen valitusvirsi jossa suomalaisten syy oli aina kaikessa.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

'' Kaikki kyllä puhuvat, kuinka syrjäytyminen pitää pysäyttää ja kuinka luokkaeroja kaventaa. Niitä konkreettisia keinoja sen sijaan näkee harvemmin.''
Porvarit ovat kyllä sanoneet ja haluavatkin tällaisen järjestelmän, jossa kaikki julkiset palvelut on valjastettu maksumuurin taakse eli vain heille. Kaikki maksavat ja vain he heillä on varaa käyttää. Se tulee koskeamaan SOTEn jälkeen terveydenhuoltoakin. Lääkkeisiin tehtiin jo 50 eruon omavastiuu ja monella jäävät lääkkeet hakematta. Mitä kun nostetaan se 500euroon?

Koulutus ja opetus yksityistetään vielä tämän hallituksen aikana, kuten liikennekin. Kaikki mikä sodan jälkeen rakennettiin on lahjoitettu porvareille ja tuhottu. Porvarit - Suomineidon raiskaajat.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Aiheesta on tehty kansalaisaloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607

Keräys alkoi 18.9.2017 ja allekirjoituksia on tänään yli 18 000.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kiitos vihjeestä. Kävin allekirjoittamassa.

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Mikäli piikki on auki, katsoisin että vastikkeeton asunto pääkaupunkiseudulla olisi tärkeämpi kuin lukion tai ammattikoulun maksuttomuus.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Asumistuki + mahdollinen toimeentulotuki tarkoittaa juuri tuota vastikkeetonta asumista. Eli se on jo olemassa. Asumistuki ei ole tukimuotona parhaasta päästä mutta siitä en tässä avaudu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset