*

Husu

Naisten ympärileikkaus – tarpeeton, haitallinen, vaarallinen ja väärin

  • Naisten ympärileikkaus – tarpeeton, haitallinen, vaarallinen ja väärin

Kulunut viikonloppuni alkoi kiireisissä merkeissä, sillä Iltalehti pyysi minua tuoreeltaan kommentoimaan Fenix Helsinki ry:n perjantaina julkaistua selvitystä naisten ympärileikkauksesta Suomessa. Aihe on henkilökohtaisuutensa vuoksi sellainen, että se herättää (ansaitusti) voimakkaita tunteita kenessä tahansa.

Vaikka en täysin ymmärtänyt Iltalehden uutisoinnissaan  tyylikseen valitsemaa sensaatiohakuista sormella osoittelua (kuten Facebookissa julkaisemassa vastineessanikin kerroin), kävi näkemykseni tuota barbaarista toimenpidettä kohtaan artikkelista käsittääkseni täysin selväksi. Se on väärin, eikä perusteltavissa uskonnollisilla, kuttuurillisilla, terveydellisillä tai millään muillakaan tekijöillä. Kyseessä on naisen kehon koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta julmasti loukkaava teko ja laajan levinnäisyytensä vuoksi yksi vakavimmista naisiin tällä hetkellä maailmassa kohdistuvista ihmisoikeusrikkomuksista. Itsekin yhtä minut pikkurillinsä ympärille kiertänyttä prinsessaa kasvattavana isänä en osaa kuvitellakaan, miltä tuntuisi, jos tytärtäni satutettaisiin noin.

Jo sen kutsuminen ”ympärileikkaukseksi” on loukkaus itse teon vakavuutta kohtaan. Tässä on kyse brutaalista silpomisesta. Sillä ei ole mitään tekemistä poikien ympärileikkauksen kaltaisen toimenpiteen kanssa ja siitä puhuminen samalla termillä hämärtää sitä, mitä se oikeasti on: naisiin kohdistuvaa julmaa ja ennenkaikkea täysin tarpeetonta väkivaltaa.

Kerroin haastattelussa avoimesti omista kokemuksistani: mm.  siitä, että kuten Fenix Helsingin julkaisussakin mainitut Ihmisoikeusliiton selvitykset ja somalialaistaustaisen lääkärin Mulki Mölsän Suomessa  aiheesta tekemä tutkimus osoittavat, ovat asenteet Suomenkin somaliyhteisössä kuluneiden vuosikymmenten aikana muuttuneet radikaalisti. Meitä kasvaa maassa jo kolmas sukupolvi ja sukupolvi sukupolvelta asiaa on tuotu esiin yhä rohkeammin. Joka kerta, kun olen kuullut puhuttavan ilmiöstä, on suhtautuminen siihen ollut nimenomaan kielteistä.

Iltalehden toimittaja Mika Koskinen oli tosin ovelasti jättänyt lopullisesta jutusta pois viittaukseni noihin tutkimuksiin ja esitti asian niin, että ”Husseinin mukaan asenteet ovat muuttuneet”; luoden näin lukijalle kuvan siitä, että minä ihan mutu-fiiliksellä heittelen huvikseni keskusteluun omia, mihinkään faktoihin perustumattomia näkemyksiä.

Ehkä tämä oli osaltaan vääristänyt sitä, miten Fenix Helsingin puheenjohtaja Ujuni Ahmed oli sanomiseni tulkinnut? Tai ehkä kyse oli juuri siitä, minkä heti tuossa blogin alussakin mainitsin: kyseessä on herkkä asia, joka herättää sen verran vahvoja tunnereaktioita, että niiden keskellä saattaa olla vaikeakin rauhoittua kuuntelemaan sitä, mitä toinen yrittää sanoa?

Väärin hänen tulkintansa joka tapauksessa oli. Minä eikä kukaan muukaan varmasti pyri vähättelemään ilmiön vakavuutta tai sen kokeneiden uhrien (ja uhreja he nimenomaan ovat) tuskaa ja häpeää. Päinvastoin – minähän olen nimenomaan kampanjoinut sen puolesta, että tähän saakka hiljaa olleet isätkin saataisiin näkyvämmin vastustamaan tuota täysin vältettävissä olevaa tragediaa.

Samoihin lähteisiin tukeudun oman yhteisön tuntemukseni lisäksi myös sanoessani, ettei Suomessa ole (onneksi) tullut ilmi ainoatakaan Suomessa suoritettua silpomista. (muihin yhteisöihinhän en tietenkään voi kantaa ottakaaan). Totuudenmukaisesti myös kerroin, etten (onneksi) ole kuullut ainoastakaan tapauksesta, jossa tyttö olisi viety esim. vanhempien lähtömaahan leikattavaksi. Onneksi, sillä yksikin tällainen tapaus olisi liikaa.

Nimenomaan jutussa haastatellun puheenjohtajan oman järjestön julkaisema selvitys myöntää, että tähän saakka on ulkomailla tapahtuneista leikkauksista ollut vain epäilyksiä ja että tämä on ensimmäinen kerta, kun sen läpikäyneitä tyttöjä on saatu edes haastateltavaksi. Tätäkin vasten hänen syytöksensä siitä, että ”näitä asioita tietoisesti vähäteltäisiin tai että ongelman olemassaolo kiellettäisiin” tuntuvat oudoilta. Oli ihminen vaikutusvaltainen tai ei, miten hän voi ”selkeästi sanoa asian tapahtuneen” jos tällaisesta ei ole tähän saakka ollut tietoa?

Valitettavia kyseisen puheenjohtajan näkemykset ovat myös siksi, että minun mielestäni koko ilmiö on sen verran vakava, että ansaitsisi nousta keskusteluun aivan muuten kuin siten, että se typistyy julkisuudessa kahden saman yhteisön jäsenen väliseksi väärinymmärrysten selvittelyksi. Etenkin, jos molemmat ovat asian suhteen vielä samalla puolella ja yksiselitteisesti tuomitsevat koko toimenpiteen!

Vakavasti ongelma on otettavakin. Sormella osoittelu yhteisön ulkopuolelta tai sen sisällä ei siihen kuitenkaan ole ratkaisu. Yhtä selvää on, että ongelman perinpohjaiseen kitkemiseen vaadittaan monen tahon yhteistyötä. Yhteisöjen itsensä lisäksi on niin kotouttamistoimenpiteistä vastaavilla viranomaisilla, kansalaisjärjestösektorilla, terveydenhuollon edustajilla kuin virkavallalla tässä roolinsa.

Minkään kulttuurisensitivismin varjolla on turha tehdä asian suhteen myönnytyksiä, joihin Helena Eronen olisi blogissaan valmis. Hän ehdottaa, että muiden keinojen epäonnistuessa ”tarjottaisiin ympärileikkauksia nukutuksessa julkisen terveydenhuollon piirissä”. Tämä on pahinta mitä voisimme tehdä: että sallimme sen, että maahanmme syntyy omaa, muusta väestöstä poikkeavaa laintulkintaa noudattava rinnakkaisyhteiskunta. Lain on oltava kaikille sama ja tämän suhteen on oltava nollatoleranssi.

Suomen lainsäädäntö ei ole erikseen kriminalisoinut naisten ympärileikkausta, vaan viranomaisten mukaan sitä käsitellään pahoinpitelyn tunnusmerkistön kautta. Näen tämän ongelmallisena jo sen vuoksi, että siinä missä pahoinpitelyistä pääsääntöisesti toivutaan ilman pysyviä fyysisiä vaurioita, ei asia ole koskaan näin naisten silpomisen kohdalla. Toimenpide on peruuttamaton ja siitä aiheutuvat  fyysiset haitat elinikäisiä. En siis näe mitään syytä sille, miksi toimenpidettä ei voisi erikseen nostaa rikoslakiin. Asiassa määrättävän rangaistuksen tulisi myös olla niin vakava, että jopa maasta karkoitus olisi mielestäni tähän syyllistyneiden vanhempien/ perheenjäsenten kohdalla perusteltua.

Jokaisesta asiasta löytyvän lähteen mukaan Suomessa ei ole ketään koskaan saatettu rikosoikeudelliseen vastuuseen silpomisen suorittamisesta tai osallisuudesta siihen. En tiedä, osaako kukaan kertoa, johtuuko tämä siitä, ettei poliisille ole tehty asiasta ilmoituksia vai siitä, etteivät ne ole johtaneet mihinkään toimenpiteisiin?

Suomen lainsäädännön kaikille takaama kehollinen itsemääräämisoikeus ja koskemattomuuden suoja ovat asioita, jotka täytyy tehdä selviksi kotoutumisohjelmaan kuuluvan yhteiskuntatietouden opetuksen puitteissa niin, että Suomen lain kanta tulee joka ikiselle kotouttamistoimenpiteiden alaiselle henkilölle selväksi, samoin kuin se, etteivät heidän mahdollisesti seuraamat uskonnolliset tulkinnatkaan vapauta heitä vastuusta. Suomessa jokaisen velvollisuus on seurata maan lainsäädäntöä, eikä tästä tingitä uskonnollisin perustein kenenkään kohdalla.

Niin Fenix Helsingin raportti kuin aikaisemmat asiaa tutkineet selvitykset ovat todenneet, että nykyään terveydenhuollon piirissä toimivilla on materiaalia ja koulutusta ilmiöstä. Samaiset lähteet kuitenkin myös osoittavat, ettei heillä kutenkaan ole joko riittävää osaamista tai rohkeutta puuttua asiaan sen havaitessaan. Tässäkin on aikaansaatava muutos. Heillä on oltava edellytykset ottaa asia puheeksi ja tuoda esiin tietoa siitä, ettei toimenpiteellä ole mitään terveydellisiä ansioita – päinvastoin. Jos ongelma on tähän saakka pysynyt piilossa, olisiko paikallaan kenties myös miettiä, pitäisikö tietyn ikäluokan koululaisille järjestää terveydentarkastus, jossa asiaa olisi mahdollisuus kontrolloida ja jolloin myös asianosaiset saataisiin varmemmin vastuuseen? Tämä myös siirtäisi vastuun ilmoittamisesta ja mahdollisesta vanhempiaan vastaan nousemisesta pois itse uhreilta, ja jatkaisi johdonmukaisesti sitä linjaa, että kyseessä on vakava rikos, eikä asianomistajasellainen.

Samoin meillä niissä yhteisöissä, joissa tiedetään ongelmaa esiintyvän/ esiintyneen on asiassa suuri rooli ja vastuu. Meidän on pidettävä huoli siitä, ettei kenellekään vahingossakaan synny tai jää sellaista käsitystä, että kyseessä olisi uskonnon tai kulttuurin oikeuttama teko, jota Suomessa oltaisiin valmiita katsomaan sormien läpi. Rasismikorttia on tässä kohtaa nimittäin ihan turha vetää esiin.

Lähtömaidemme kulttuureissa on piirteitä, jotka ovat osaltaan tehneet maista sellaisia, että jouduimme niistä pakenemaan. Kukaan ei edellytä meidän luopuvan juuristamme ja kulttuuristamme kokonaan, mutta meidän on kyettävä myöntämään, että niissä on asioita, jotka eivät yksinkertaisesti ole yhteensoviteltavissa uuden kotimaamme lainsäädännön kanssa. Tämä on ehdottomasti yksi niistä.

Meillä on velvollisuus puhua. Hiljaisuus on liian helppo tulkita hyväksynnäksi. Nimenomaan hiljaisuus synnyttää asiaan liitettyä häpeää, joka puolestaan auttaa ylläpitämään asian ympärillä vallitsevaa hiljaisutta. Asenteenmuokkaustyön on lähdettävä meistä itsestämme, eikä siinä ainakaan hyödyksi ole, jos jopa saman yhteisön jäsenet eivät pysty muodostamaan asiasta yhtenäistä rintamaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tuomitsen tyttöjen ympärileikkauksen.

En katso tarpeelliseksi selitellä kantaani.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Kukaan ei edellytä meidän luopuvan juuristamme ja kulttuuristamme kokonaan, mutta meidän on kyettävä myöntämään, että niissä on asioita, jotka eivät yksinkertaisesti ole yhteensoviteltavissa uuden kotimaamme lainsäädännön kanssa."

Kuulostaa siltä, että mikäli lainsäädäntö sallisi, noista tavoista ei tarvitsisi luopua. Eli eikun muuttamaan lainsäädäntöä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Viittaat samassa virkkeessä poikien ympärileikkaukseen ja toteat tyttöjen ympärileikkauksen olevan "julmaa ja ennenkaikkea täysin tarpeetonta väkivaltaa". En missään tapauksessa itsekään halua rinnastaa noita. Tuo viittauksesi on kuitenkin mitä oudoin, ikäänkuin poikien ympärileikkaus olisi lempeää ja todella tarpeellista väkivaltaa?!

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Tyttöjen infibulaatio, eli faraoninen ympärileikkaus, on merkitykseltään ja seuraamuksiltaan jotakin aivan muuta, kuin poikien ympärileikkaus. Infibulaation tarkoitus on kontrolloida naisen seksuaalisuutta.

Poikien ympärileikkauskin on täysin turha ja luonnollisesta poikkeava toimenpide. Miksi sekin ei voisi olla vasta täysi - ikäisen miehen oma valinta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Infibulaatio

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Suomen lainsäädäntö ei ole erikseen kriminalisoinut naisten ympärileikkausta, vaan viranomaisten mukaan sitä käsitellään pahoinpitelyn tunnusmerkistön kautta. Näen tämän ongelmallisena jo sen vuoksi, että siinä missä pahoinpitelyistä pääsääntöisesti toivutaan ilman pysyviä fyysisiä vaurioita, ei asia ole koskaan näin naisten silpomisen kohdalla. Toimenpide on peruuttamaton ja siitä aiheutuvat fyysiset haitat elinikäisiä. En siis näe mitään syytä sille, miksi toimenpidettä ei voisi erikseen nostaa rikoslakiin. Asiassa määrättävän rangaistuksen tulisi myös olla niin vakava, että jopa maasta karkoitus olisi mielestäni tähän syyllistyneiden vanhempien/ perheenjäsenten kohdalla perusteltua".

Selkeästi sanottu ja tästä olen täysin samaa mieltä. Tästä asiasta on tässä maassa taivasteltu ainkin kaksikymmentä vuotta ilman, että mitään olisi saatu aikaan. Tällainen lainmuutos olisi kaikkien etu, ennen kaikkea silpomisen uhrien mutta myös lasten vanhempien, jotka voisivat tukeutua lainsäädantöön ja lopulta somaliyhteisönkin, joka pääsisi eroon sekä tuosta tavasta, että sen aiheuttamasta stigmasta. On siis korkea aika tehdä jotakin, vaikkapa kansalaisaloite tarvittavan lainmuutoksen aikaansaamiseksi.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Hieno kannanotto Husu. Arvostan.

Tuula Mohamud

Tämä kannanotto toi selväksi sen, mitä Husu ajattelee naisten ympärileikkauksesta:tarpeeton, haitallinen, vaarallinen ja väärin = kriminalisoitavissa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Hyvä kirjoitus, tosin pakko puuttua yhteen kohtaan:

"Suomen lainsäädännön kaikille takaama kehollinen itsemääräämisoikeus..."

Tämän saman pitäisi siis loogisesti koskea myös poikia? Mikä muu kuin kulttuurirelativistinen huuhaa estää meitä sisällyttämästä rikoslakiin sekä tyttöjen, että poikien ympärileikkausta?

Käyttäjän VinHirvel kuva
Väinö Hirvelä

"Suomessa jokaisen velvollisuus on seurata maan lainsäädäntöä, eikä tästä tingitä uskonnollisin perustein kenenkään kohdalla. "
Ah en tiennytkään, että Husu on persujen kanssa samoila linjiolla, että laittomat maahantulijat on saatava ulos maasta, koska laiton maassa olo on yhtä lailla rikos kuin muukin laissa kielletty.

Surullista myös nähdä, että Husu on ominut feministien linjan joka vähättelee poikauhreja kun puhutaan ympärileikkauksesta. Naisten ympärileikauksia on itse asiassa monenlaisai kevyemmästä vakavampaan. Itse olen sitä mieltä, että tytön tai pojan sukupuolielimiä ei tulisi leikellä jos eivät siihen aikuisiälä itse halua osallistua. Lääketieteellisistä syistä voidaan leikata (kuten itselläni on aikuisiällä tehty.) Mutta ei todellakaan mistään uskonnollisista syistä kumpaakaan.

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

"Asiassa määrättävän rangaistuksen tulisi myös olla niin vakava, että jopa maasta karkoitus olisi mielestäni tähän syyllistyneiden vanhempien/ perheenjäsenten kohdalla perusteltua."

Minusta Husu ei nyt ole ajatellut aivan loppuun asti asiaa. Ajatelkaa, että lapsen vanhemmat syyllistyvät pahoinpitelyyn ja siitä seuraisi, että perhe karkotetaan maasta. Mitä tapahtuu lapsille? Jäävätkö he Suomeeen vai palautetaanko heidätkin pahoinpitelijöidensä kanssa?

Poikkeuksellisen kovat rangaistukset olisivat vain omiaan traumatisoimaan lapsia tapahtuneesta entisestään, he joutuisivat kärsimään, paitsi silpomisesta, myös perheen hajoamisesta, vanhempien tuomioista. Jo muutenkin syrjäytymisvaarassa oleva perhe ja lapsi joutuisi entistä varmemmin marginaaliin. Kuitenkaan sama lapsi ei ole toistamiseen ko. pahoinpitelyn vaaravyöhykkeessä.

Tyttöjen "ympärileikkaukselle" todellakin olisi tarpeen oma lainkohta, kuten Husu toivoo, mutta ei sen brutaalisuuden ja elinikäisten vammojen takia, vaan koska kyseessä ei ole tavallinen pahoinpitely. Pahoinpitelyssä on pahatarkoitus, mutta lasten ympärileikkauksen kannattajat eivät toimita lastansa siihen pahasta tarkoituksesta, vaikka tulos on paha. Lain pitäisi olla sellainen, että siinä varmistetaan lapsen etu, ei moralisoiva kosto teosta. Muuten lapsi on sekä pahoinpitelyn uhri että siitä tulevien rangaistusten osauhri.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset