Suomalainen osaaminen – vastaus kehitysmaiden muovijäteongelmaan

Suurimmassa osassa kehitysmaita muoviongelma näkyy jokapäiväisessä arjessa: kaduilla, vesistöissä ja kaikkialla muualla.

Suomessa esimerkiksi pullopanttikäytäntö on saanut aikaan sen,että muovipullojen kierrätysaste on huippuluokkaa.Monissa länsimaissa käyttöön otetut muovipussiverot ja -kiellot ovat puolestaan saaneet aikaan merkittäviä muutoksia.

Muovijätteeseen liittyvät ongelmat saattavat tuntua kaukaisilta, mutta golbalisaation myötä ne vaikuttavat meidän kaikkien elämään -myös täällä pohjolassa.

Yksi keino vaikuttaa asiaan olisi pienten jätteenäsittelytehtaiden perustaminen kehitysmaihin. On fakta, että lämpimissä maissa ihmiset kuluttavat enemmän nesteitä; juuri muovipulloissa myytävää vettä, mehua ja limsaa. Pullot taas heitetään huoletta menemään ilman, että niiden ympäristövaikutuksia edes pysähdyttäisi miettimään. Jätteitä käsittelevää lainsäädäntöä ei näissä maissa ole, samoin kuin niiden haitoista kertovaa tietoakaan. Niinpä se ei yksilötasolla aiheuta suurtakaan huolta -etenkin kun ihmisillä näissä maissa on usein jokapäiväiseen elämään vaikuttavia; sotien, köyhyyden ja luonnonkatastrofien kaltaisia välittömämpiä haasteita

Muovijätteen kierrättämiseen erikoistuneineet jätteenkäsittelytehtaat ratkaisisivat monta ongelmaa. Paitsi että ne tarttuiisivat mm. vesistöjen ja niissä elävän eläinkannan hyvinvointiin, olisi niillä myös paikallista väestöä työllistävä vaikutus. Niinikään jätteiden keruu loisi toimeentuloa synnyttäen kysyntää esim. siivousfirmoille. Muovin kerrätys puolestaan tarjoaisi raaka-ainetta uudelleenjalostukseen.

Oetaan esimerkiksi vaikka Somalia ja Etiopia. Molemmissa maissa kulutetaan huikeita määriä muovipulloissa myytäviä valmisjuomia, joita tuodaan maahan joko Aasiasta tai Lähi-Idästä. Juomia maahan tuovien valtioiden kanssa voisi esimerkiksi vaatia sopimuksia, jotka edellyttäisivät näitä maita ostamaan pullojen kierrätysmateriaalin takaisin. Näin kaikki osapuolet voittavat.

Ai että miten suomalaiset yritykset tästä hyötyisivät?

Meiltä tämän alan osaamista löytyy. Tässä olisi loistava tilaisuus viedä tietotaitoa ulkomaille, auttaa näitä maita tekemään bisnestä sekä luoda ja ylläpitää yritysyhteistyön myötä hyviä naapuruussuhteita. Kehitysyhteistyö tarjoaisi tähän jo olemassaolevan rungon. Tästä hyötyisivät kaikki osapuolet – myös globaalisti.

Muualla on ongelma, meillä puolestaan ratkaisu. Osaajia meiltä löytyy – olisi suorastaan hölmöä olla käyttämättä heitä.

 

Hesarissa juttua tästä ongelmasta:

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005297977.html?share=796adb908f3d86ae8…

 

abdirahimhussein
Sitoutumaton Helsinki

Abdirahim ”Husu” Hussein on Suomen PENin sananvapauspalkinnolla palkittu kansalaisaktivisti ja helsinkiläinen 5 lapsen isä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu