*

Husu

Suomalainen osaaminen - vastaus kehitysmaiden muovijäteongelmaan

  • Muovijätteet.
    Muovijätteet.

Suurimmassa osassa kehitysmaita muoviongelma näkyy jokapäiväisessä arjessa: kaduilla, vesistöissä ja kaikkialla muualla.

Suomessa esimerkiksi pullopanttikäytäntö on saanut aikaan sen,että muovipullojen kierrätysaste on huippuluokkaa.Monissa länsimaissa käyttöön otetut muovipussiverot ja -kiellot ovat puolestaan saaneet aikaan merkittäviä muutoksia.

Muovijätteeseen liittyvät ongelmat saattavat tuntua kaukaisilta, mutta golbalisaation myötä ne vaikuttavat meidän kaikkien elämään -myös täällä pohjolassa.

Yksi keino vaikuttaa asiaan olisi pienten jätteenäsittelytehtaiden perustaminen kehitysmaihin. On fakta, että lämpimissä maissa ihmiset kuluttavat enemmän nesteitä; juuri muovipulloissa myytävää vettä, mehua ja limsaa. Pullot taas heitetään huoletta menemään ilman, että niiden ympäristövaikutuksia edes pysähdyttäisi miettimään. Jätteitä käsittelevää lainsäädäntöä ei näissä maissa ole, samoin kuin niiden haitoista kertovaa tietoakaan. Niinpä se ei yksilötasolla aiheuta suurtakaan huolta -etenkin kun ihmisillä näissä maissa on usein jokapäiväiseen elämään vaikuttavia; sotien, köyhyyden ja luonnonkatastrofien kaltaisia välittömämpiä haasteita

Muovijätteen kierrättämiseen erikoistuneineet jätteenkäsittelytehtaat ratkaisisivat monta ongelmaa. Paitsi että ne tarttuiisivat mm. vesistöjen ja niissä elävän eläinkannan hyvinvointiin, olisi niillä myös paikallista väestöä työllistävä vaikutus. Niinikään jätteiden keruu loisi toimeentuloa synnyttäen kysyntää esim. siivousfirmoille. Muovin kerrätys puolestaan tarjoaisi raaka-ainetta uudelleenjalostukseen.

Oetaan esimerkiksi vaikka Somalia ja Etiopia. Molemmissa maissa kulutetaan huikeita määriä muovipulloissa myytäviä valmisjuomia, joita tuodaan maahan joko Aasiasta tai Lähi-Idästä. Juomia maahan tuovien valtioiden kanssa voisi esimerkiksi vaatia sopimuksia, jotka edellyttäisivät näitä maita ostamaan pullojen kierrätysmateriaalin takaisin. Näin kaikki osapuolet voittavat.

Ai että miten suomalaiset yritykset tästä hyötyisivät?

Meiltä tämän alan osaamista löytyy. Tässä olisi loistava tilaisuus viedä tietotaitoa ulkomaille, auttaa näitä maita tekemään bisnestä sekä luoda ja ylläpitää yritysyhteistyön myötä hyviä naapuruussuhteita. Kehitysyhteistyö tarjoaisi tähän jo olemassaolevan rungon. Tästä hyötyisivät kaikki osapuolet – myös globaalisti.

Muualla on ongelma, meillä puolestaan ratkaisu. Osaajia meiltä löytyy - olisi suorastaan hölmöä olla käyttämättä heitä.

 

Hesarissa juttua tästä ongelmasta:

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005297977.html?share=796adb908f3d86ae8...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Husu,

Globalisaatio ei sentään vielä ole niin pitkällä, että Suomella olisi missään olosuhteissa, ei edes muovipullobisneksen myötä, naapuruussuhteita Somaliaan tai Etiopiaan. Ei hyviä eikä huonoja.

P.S. Katso karttaa ja tarkista vielä kerran Suomen naapurivaltiot.

Käyttäjän ToniVoutilainen kuva
Toni Voutilainen

Onnea vaan suomalaisille yrityksille matkaan toivottavasti onnistuvat! Mutta ei kyllä senttiäkään julkista rahaa, ja kuka hullu tuonne lähtisi ilman tukiaisia. Etiopiassa käydään nytkin taisteluita. Somaliassa taisi olla viimeiset 3 viikkoa koko internet pimeänä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Pullot taas heitetään huoletta menemään ilman, että niiden ympäristövaikutuksia edes pysähdyttäisi miettimään. Jätteitä käsittelevää lainsäädäntöä ei näissä maissa ole, samoin kuin niiden haitoista kertovaa tietoakaan. Niinpä se ei yksilötasolla aiheuta suurtakaan huolta -..."

Esitän tässä saman kysymyksen, kuin aiemmassa samantyyppisessä blogissasi:

Mistä tässä löytyy se bisnes? Jos kerran paikallisia ei yllä olevan lainauksen mukaan juuri kiinnosta, eikä jätteitä käsittelevää lainsäädäntöä ole? Mistä löytyy maksaja tehtaan rakentamiseen ja operoimiseen, sekä jätteen keräämiseen?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Noinhan se on. Narulla ei voi työntää ja kannettu vesi ei pysy kaivossa. Liiketoimintaa ei synny ilman maksukykyistä ja -haluista asiakasta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Pantti olisi tehokkain tapa saada pullot pois maastosta. Joskus Intiassa tota mietin kun katselin kaduilla kerjääviä ja hengaavia lapsia ja aikuisiakin. Jos muovipullosta saisi sentin palautettaessa ei koko laajalla Intian niemimaalla lojuisi yhtään ainoaa muovipulloa maastossa.

Tietenkin ensin pitää olla niin kehittynyt infrastruktuuri, että palautusjärjestelmä on ylipäätään mahdollista toteuttaa.

Asian vierestä mutta Suomessa kokeilin joskus muovipussitonta elämää, koitin muistaa aina kauppaan lähtiessä ottaa kangaskassin mukaan. Huomasin pakkaavani siihen sitten niitä muovipussipötköjä roskista varten.

Käyttäjän SeppoKoski kuva
Seppo Koski

"Oetaan esimerkiksi vaikka Somalia ja Etiopia. Molemmissa maissa kulutetaan huikeita määriä muovipulloissa myytäviä valmisjuomia, joita tuodaan maahan joko Aasiasta tai Lähi-Idästä. Juomia maahan tuovien valtioiden kanssa voisi esimerkiksi vaatia sopimuksia, jotka edellyttäisivät näitä maita ostamaan pullojen kierrätysmateriaalin takaisin. Näin kaikki osapuolet voittavat."

Mikä Suomen valtion osuus tässä on, maksajan vai?

"Muualla on ongelma, meillä puolestaan ratkaisu. Osaajia meiltä löytyy"

Ettekö jo lähde tekemään työtäsi vai mistä kiikastaa?

" Koulutukseltaan Hussein on yhteisöpedagogi ja työskentelee tällä hetkellä mm. konsulttina suomalaisten pk-yritysten viennissä Itä-Afrikkaan."

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Yksityisen yrityksen ei kannata harjoittaa Afrikassa mitään tämän tyyppistä toimintaa ilman mittavaa tukea valtiolta tai EU:lta. Ja silloin ei voi puhua enää liiketoiminnasta, vaan kyse on kehitysavusta.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Se pitää paikkansa, että Afrikkaan pitäisi saada kehitettyä jätteidenkierrätysjärjestelmiä kuten myös koulutusta ja panostuksia asioihin, jotka kasvattaisivat hyvinvointia. Vaikka tuo kaikki ei alkuun mitään bisnestä olisikaan, niin kymmenen tai kymmenien vuosien päästä se kasvattaisi globaaleja markkinoita ja vaikuttaisi sen lisäksi positiivisesti niin päästöihin kuin ylikansoittumiseenkin. Ja vaikka sekin aiheuttaa monissa vastustusta, niin se pitäisi alkuun rahoittaa enimmäkseen kehittyneiden maiden verovaroista.

Nykyinen kehitysapu ei tunnetusti ole toiminut tehokkaasti, joten tuon toteuttaminen pitäisi tehdä kansainväliseltä pohjalta ja päättäväisesti. Se on selvää, että jos asialle ei mitään tehdä ihan lähivuosina, niin odotettavissa on kymmenien miljoonien ihmisten siirtolaisvyöry Eurooppaan ja sitten maksetaan vielä enemmän. Afrikan ongelmien parantamiseen olisi pitänyt muutenkin keskittyä jo parikymmentä vuotta aikaisemmin, mutta jotenkin tuntuu, ettei se ole kenenkään kansainvälisesti ison päättäjän intresseissä ollut koskaan.

Käyttäjän Ari-PekkaLeppnen kuva
Ari-Pekka Leppänen

Globalisaation takia Aftikan jäteongelma ei kosketa Suomea vaan ihan se takia, että elämme yhdellä pallolla. Maailman merien muovijäteongelma koskettaa välillisesti. Varmasti Somalian ja Etiopian muovijäteongelma olisi ratkaistavissa mutta se vaatisi maiden sisällä asennemuutosta sekä sitä, että pulloista/muovista maksettaisiin. Tarvitaan muovijätteen ostaja joka kierrättää. Tekijän pitäisi olla paikallinen toimija, rahakaan tuskin on ongelma jos bisnes on muuten vankalla pohjalla.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kyllä Husulla on myös esitys ainakin osaratkaisuksi: "Juomia maahan tuovien valtioiden kanssa voisi esimerkiksi vaatia sopimuksia, jotka edellyttäisivät näitä maita ostamaan pullojen kierrätysmateriaalin takaisin. Näin kaikki osapuolet voittavat."

Tietoa pitäisi saada niille, jotka juomakauppaa harjoittavat, että vaatisivat kauppaan liitettäväksi muovin palautussopimuksen. Panttijärjestelmä sopisi tähän hyvin. Sehän ei nostaisi juomien hintoja, vaan parhaimmillaan alentaisi sen verran, mitä palautusmuovista tuloja kertyy. Somalian valtiokin voisi tehdä jotain tällaisten kauppasopimusten aikaan saamiseksi.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Biomuovi on parempi vaihtoehto. Suomi kehittelee biomuoveja, EU:sta siihen tukea ja perustamaan tehtaita kehitysmaihin. Niihin ei tarvita kovin paljon työvoimaa. Kotkassa tehdas valmistaa kertakäyttömukeja, joissa ei tarvita ollenkaan muovia vesitiiviyden aikaansaamiseksi.

Muovin kierrätys ei ole kovin järkevää ja tehokasta. Tehokkaampaa on valmistusaineiden ja teknologian kehittäminen.

Kehitysmaat ovat yleensä alueella, jossa on paljon auringonvaloa, joten lämmpöenergian tuottamiseen ei tarvita sähkövoimaa, eikä sitä tarvitse tuottaa polttamalla. Tämä olisi iso etu biomuovien valmistamisessa.

anita frisk

Mielestäni tämä kirjoitus oli tekopyhä ja läpinäkyvän nolottava. Koska Husun tämänhetkinen projekti on toimia konsulttina pk-yrityksille nimenomaan itä-Afrikkaan, hän ottaa esimerkeikseen vain Etiopian ja Somalian. Afrikka on laaja maa ja jokaisessa maassa ilmeisen suruttomasti heitellään muovia luontoon. Ja lääke ongelmaan taas sama: lisää rahaa ja panostuksia länsimailta. Voisiko joku, edes joku joskus näiden länsimaiden panostuksen asemesta vaatia asennemuutosta afrikkalaisilta? Että niitä muovipulloja ei heitetä luontoon vaikka ei niistä rahaa palauttamalla saisikaan.

Suomalaiset raahaavat valtavan määrän kalja-, siideri- ja lonkerotölkkejä Tallinnasta. Niistä ei Suomessa panttirahaa saa, mutta ei niitä vuoriksi asti täällä luonnossa näe. Viedään kiltisti metallinkeräykseen tai ilmaiseksi palautusautomaatteihin.

Tuo loppulause oli huippu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset