*

Husu

Kyllä suomenafrikkalainen tietää: ei koko manner tänne mahdu

  • Kyllä suomenafrikkalainen tietää: ei koko manner tänne mahdu

Viime aikoina Afrikasta Eurooppaan suuntautuva muuttoliike on puhuttanut niin Ylen Ykkösaamussa kuin Osmo Soininvaaran blogissa.

Tulijoiden määrä kasvaa alati kiihtyvää vauhtia eikä loppua virralle näy. Totta myös on, ettei tänne paeta enää pelkästään sodan tai nälänhädän kaltaisten humanitaaristen kriisien jaloista.

Entistä suurempi osa lähtee matkaan taloudellisista syistä; sen saman paremman elämän toivossa mitä täältäkin lähdettiin hakemaan Amerikkaa ja Australiaa myöten.

Edellä mainittujen kaltaisten konfliktien ja kriisien lisäksi mantereen valtioita koettelee moni muukin asia. Liiallinen väestönkasvu, korruptoituneet hallitukset, korkea (nuoriso)työttömyys sekä yleinen tulevaisuuden näköalattomuus ovat näistä merkittävimpiä. 

Monissa maissa nämä ongelmat myös ruokkivat toisiaan, jolloin tuloksena on pirullinen oravanpyörä, jossa on liki mahdotonta saada mitään osa-aluetta toimimaan kunnolla.

Luonnollinen – ja oikeastaan ainoa mahdollinen - ratkaisu tilanteeseen ainakin niiden maiden kohdalla, jossa ei käydä aktiivista sotaa, on tilanteen ja olosuhteiden parantaminen paikan päällä.

Jussi Halla-ahon koulukuntaa edustavat vaativat kyllä kovaan ääneen kaikkien keinojen hyödyntämistä, jotta tulijoiden virta saataisiin ehtymään, tarjoamatta kuitenkaan asialle sen ainaisen ”rajat kiinni”- vakiovastauksen sijaan mitään konkreettista pitkän tähtäimen ratkaisua.

Ihmisten sulkeminen meidän rajojemme ulkopuolelle sekä ja heidän ongelmiensa unohtaminen eivät kuitenkaan muuta mitään.

Globalisaatio on fakta – sitä ei pysäytetä edes Brysselistä käsin. Haasteidensa lisäksi siinä on kuitenkin myös mittaamaton määrä potentiaalia: onhan se mm. Aasiassa nähdyn talouskasvun suurin moottori.

Tietysti olen Jussin kanssa samaa mieltä siitä, ettemme me voi kaikkia tänne pyrkiviä ottaa vastaan. Muistetaan nyt kuitenkin muutama asia.

Ensinnäkin se, että kaikki edes niistä sotaa ja nälkää pakenevista eivät kykene tuota yrittämäänkään, vaan ylivoimaisesti suurin osa maailman pakolaisista jää aina naapurivaltioidensa vastuulle. Toisekseen haluaisin huomauttaa, ettei mistään sellaista suvakkia löydykään, joka olisi moisia vaatinut.

Niinikään Dublin-säädös on osoittautunut odotettuakin epäonnistuneemmaksi yritykseksi. Sen myötä unionin ulkorajoille kohdistuva paine on tehnyt Välimeren maiden -  etenkin Italian – tilanteen täydeksi painajaiseksi, joista he eivät parhaansa yrittämälläkään tule selviämään yksin.

Kansainvälisen tutkimuslaitoksen PEWin mukaan uusia turvapaikanhakijoita oli Euroopassa viime vuonna  ennätykselliset 1,3 miljoonaa. Tässä vaiheessa on täysin mahdotonta arvioida, millaisiksi määrät vielä tulevat kasvamaan, mutta mm. Soininvaara puhuu jopa kymmenien miljoonien hakijoiden uhkakuvista.

On siis selvää, ettei meillä ole resursseja ottaa heitä kaikkia vastaan. Jotain on kuitenkin tehtävä. Nyt jos koskaan meidän tulee kysyä, mikä olisi sellaisen kestävä suunta, johon voisimme sitoutua yli puoluerajojen ja johon koko EU saataisiin vakuutettua mukaan.

Minä näen vastauksena investoinnit Afrikkaan – teenhän asian puolesta töitä jo virkanikin puolesta.

Vapaakauppa Afrikan kanssa sekä sieltä suuntautuvan tuonnin helpottaminen purkaisivat tilannetta jo lyhyellä tähtäimellä ja sen lisäksi elvyttäisivät paikallista taloutta myös pitkässä juoksussa.

Myös suomalaisten yritysten olisi rohkaistuttava ennennäkemättömällä energialla ottamaan kontaktia mantereen vielä laajasti kartoittamattomiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Nyt on oikea hetki satsata niihin – erilaisia yritys-ja yhteistyömahdollisuuksia mantereelta kyllä löytyy.

Erityisesti PK-sektoriin panostaminen on tärkeässä asemassa eikä myöskään kannata unohtaa meidän oman maahanmuuttajaväestömme tarjoamia resursseja.

Heidän keskuudestaan löytyy paitsi ammattitaitoa, myös niin Suomen kuin Afrikan pään kulttuurista kompetenssia sekä kykyä luovia ja rakentaa siltoja näiden kahden eri maailman välillä.

Kerronpa teille esimerkin länsinaapuristamme. Alle kolmikymppinen juustontekijänainen lähti Somaliaan viemään mukanaan oman alansa osaamista. Tähän hän sai Ruotsin viranomaisilta tukea noin 25 tuhannen euron verran. Nuori nainen on nyt työllistänyt itsensä lisäksi jo viisi muutakin.

Kaupan käydessä työllisyys kasvaa. Työllistymismahdollisuudet taas hillitsevät talousperäistä maastamuuttoa. Työllistymisestä seuraava varallisuudenkasvu puolestaan ruokkii perheiden edellytyksiä panostaa lastensa koulutukseen. Tämä osaltaan parantaa taas seuraavan sukupolven mahdollisuuksia ja vahvistaa mm. sukupuolten välistä tasa-arvoa yhteiskunnassa. Koulutustason ja naisten aseman parantuessa syntyvyys puolestaan vähenee auttaen näin saamaan väestönkasvun kuriin. Pienistä puroista syntyy suuria, kokonaisia yhteiskuntia mullistavia jokia.

Mm. tämänkaltaiset menestystarinat odottavat nyt tekijöitään – Afrikka itse on niihin kyllä valmis.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yleensä olen tottunut odottamaan puuta heinää, mutta tässä oli jo liikaakin oikeaa asiaa.

Kun faktat tunnustetaan ja niiden pohjalta käydään fiksu ja avoin keskustelu, ratkaisutkin ovat hyväksytympiä.

Investoinnit olisivat loistava ratkaisu. Markkinatalous on näyttänyt voimansa köyhyyden karistajana niin monta kertaa että eiköhän siihen kannata panostaa nytkin.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Hyvä kirjoitus.

Usein globalisaatiokriitikot syyttävät globalisaatiota ja vapaakauppaa kehitysmaiden ongelmista. Vaikka faktisesti köyhemmät maat ovat merkittävästi hyötyneet näistä ilmiöistä.

Kuitenkin usein kaikkein köyhimmät maat ovat jääneet vapaakaupan ulkopuolelle ja kansainvälisen kaupan pelisäännöt kohtelevat niitä varsin epäoikeudenmukaisesti. Voikin sanoa, että juuri erityisesti kehitysmaat hyötyisivät vapaammasta ja reilummasta kansainvälisestä kauppasta.

Se on sitten toinen asia, että rikkaammissa maissa vapaakaupan vaikutukset jakautuvat hyvin epätasaisesti ja tämän asian korjaamiseen pitää löytää keinoja.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Jos afrikkalaiset haluavat Eurooppaan ja tänne ei mahdu, niin olisiko aiheellista harkita Euroopan laajentamista Afrikan puolelle. Siis, pitäisikö siirtomaapolitiikka ottaa taas käyttöön?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Sehän tarkoitaisi Schengen-alueen laajenemista aina Afrikan perukoille saakka!!!

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

"Minä näen vastauksena investoinnit Afrikkaan – teenhän asian puolesta töitä jo virkanikin puolesta.

Vapaakauppa Afrikan kanssa sekä sieltä suuntautuvan tuonnin helpottaminen purkaisivat tilannetta jo lyhyellä tähtäimellä ja sen lisäksi elvyttäisivät paikallista taloutta myös pitkässä juoksussa."

Tuosta tuli mieleeni eräs reportaasi Saksasta.... Kirjoitin vastaukseni tutkimusteni pohjalta oikein blogiin, kun asiaa on enemmänkin...

https://blogit.kansalainen.fi/g20-afrikka-suunnite...

Afrikka afrikkalaisille ja kohta me punaniskatkin halutaan muuttaa sinne!

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Piemmän tähtäimen ratkaisu on syntyvyyden säännöstely ja kaikki valistustoimet sen hyväksi. Pelkästään Lainsäädännöllä se ei onnistu, kun uusien ihmisten tuotanmtovälineet ovat heidän hallussaan. Kiina on esimerkki, miten syntyvyys on saatu laajassa mitassa vähenemään niin, että siellä on nyt tarve lisätä syntyvyyttä.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Pitäisi välttää koko sanan Afrikka käyttöä, koska sitä verrataa ties mihin ja samalla sivuutetaan se pikku juttu, että mantereessa on kuitenkin reilu 50 eri maata ja tuhansia eri etnisiä ryhmiä, heimoja. Siksi joku banaali vertaus mallia Kiina ja yksi lapsi, Afrikka ja yksi lapsi ei nyt vain toimi.

Yhteiskunnat, kultturit eivät muutu, hyvällä tai pahalla, ulkomaan tuontitavarana vaan sisältäpäin joten jokainen suomenafrikkalainen voi miettiä halutessaan mitä itse mahdollisesti voisi tehdä oman maansa eteen.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Afrikan surkea tilanne johtuu juuri siitä, että kehittyneet maat ovat ryöstäneet Afrikan rikkauksia jo vuosisatoja, ja tuo ryöstö jatkuu edelleen. Vapaakaupan vaatiminen ratkaisuksi on kuin yrittäisi sammuttaa tulipaloa bensalla.

Yhteiskuntamme suuria valheita: Kehitysapu

Africa is not poor, we are stealing its wealth

Olli Utriainen

Tuo on yleinen soma harhaluulo. Siirtomaat ovat olleet itsenäisiä jo puoli vuosisataa, ja monissa maissa tilanne on nyt huonompi. Jopa joissain maissa esitetty toiveita valkoisten palaamiseksi. Ja kehitysapu vaan pahentaa tilannetta ja lisää pahinta ongelmaa, eli väestön liikakasvua.
Vaikka on poliittisesti epäkorrektia, niin olen samoilla linjoilla Vanhasen-Lynnin tutkimuksen kanssa. Väestön keskimääräinen ÄO korreloi hyvinvoinninin ja menestymisen kanssa varsin hyvin.. Afrikassa se lienee keskimäärin 70. Kun länsimaissa noin 100.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Epäsymmetrinen kauppa onkin epäreilua ja kehitysmaita syrjivää. Länsimaat ovat halunneet suojata matalan tuottavuuden työtään - etenkin maataloutta- jolla käytävä kauppa olisi kehitysmaille välttämätön ensiaskel.

Vapaakaupan vaatiminen on kuin ensimmäistä kertaa hoksaisi jotta palo on ylipäätään sammutettavissa.

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys

Tosi hyvä, että viimein lähdetään ratkaisukeskeiselle linjalle, eikä aina mennä ongelmat edellä. Peukutus Husulle siitä.

Kirjoitit Husu, että Halla-aho ei mieti ratkaisuja, vaan haluaa pelkästään sulkea rajat. Olet väärässä. Ei ole pitkääkään aikaa, kun luin hesarin haastattelusta Jussilta samoja ehdotuksia kuin sinultakin. Positiivista on, että ihmisten näkemykset lähentyvät toisiaan.

Lainaus hesarin haastattelusta:

"KRIISIEN ja konfliktien syntysijoilla Halla-aho lähtisi parantamaan ihmisten elinoloja kaupankäynnin kautta.

”Pitäisi mennä bisnes edellä ja rakentaa ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Luopua perinteisestä eurooppalaisesta kehitysyhteistyöajattelusta, jossa eurooppalaiset kokevat maksavansa velkaa ja ostavat itselleen hyvää omatuntoa lahjarahalla.”

Pakolaisleireille ja lähtömaihin pitäisi hänen mukaansa luoda enemmän tuotantoa ja kevyttä teollisuutta. Samalla EU:n tulisi keventää tuontitulleja ja kauppapolitiikkaansa, jolloin kehitysmaat voisivat tulla tuotteineen Euroopan markkinoille, Halla-aho sanoo.

”Siten vähenisi pakottava tarve lähteä Eurooppaan, missä he empirian valossa hyvin todennäköisesti päätyvät suurkaupunkien lähiöihin syrjäytymään.”"

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005275017.html

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

On myönteistä jos vääränlaisesta vastakkainasettelusta päästään rakentaviin ratkaisuihin. Pelkäämpä että ongelmien mittakaava on kuitenkin isompi kuin minkä yksittäinen juustontekijä voi ratkaista. Tuskin voi, vaikka saisi 10-kertaiset valtiontukiaiset matkaansa.

Euroopassa on ollut tiedossa se, että harjoitetulla kauppapoliitiikalla ei ole edistetty elinkeinotoiminnan edellytyksiä Afrikassa vaan pikemminkin vaikeutettu niitä. Poliitikkojen on kuitenkin pitänyt miettiä oman maansa elinkeinotoimintaa, minkä takia afrikkalaisia tuotteita ei ole voitu päästää Euroopan markkinoille.

Euroopasta voi lähteä sata tuhatta juustontekijää Afrikkaan, mutta pelkäänpä etteivät he saa tuotteitaan myydyksi kilpailukykyiseen hintaan. Euroopan tehotuotannossa yksikkökustannukset saadaan alas etenkin kun maataloutta Euroopassakin tuetaan. Niitä saatetaan myydä Afrikassa niin edellisesti että juustontekijät ovat pian työttöminä taas kunhan valtiontukiaiset on käytetty.

Kauppapolitiikka ei taida enää olla yksin suomalaisten käsissä enkä ole ihan varma että EU-maat olisivat edelleenkään valmiita sellaiseen vapaakauppasopimukseen joka muuttaisi asetelmaa. Suo siellä vetelä täällä.

Ai niin. Bild-lehden vuotaman Saksan hallituksen salaisen raportin mukaan tulijoita Eurooppaan olisi jopa 6,6 miljoonaa. Sellaista rakennusohjelmaa ei taida ollakaan, jolla tuollaisia määriä saadaan noin vain pysymään kotimaassaan. Vähän pitemmällä aika välillä tulijoita voisi ehkä ollakin kymmeniä miljoonia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Investoinnit Afrikkaan... Afrikan maiden tulisi tehdä itsestään keihttyviä ja kiinnostavia investointikohteita pelkän kehitysavun sijaan ja perustaa edes hieman uskottavampia hallintorakenteitaperinteisten heimopäällikködiktatuurien sijaan. Investointikohteena taitaa Mosambik olla etusijalla ja Somalia vihonviimeisenä maiden keskisten vertailujen Mukaan.

Länsimaisella raha-avulla Afrikan ongelmia ei tulla koskaan ratkaisemaan.

Länsi ei ole saanut Afrikassa juurikaan mitään kehitystä aikaiseksi, mutta uusi iso siirtomaaisäntä Kiina on pannut tuulemaan ja suuren määrän afrikkalaisia töihin - viljelemään ruokaa kiinalaisille Kiinaan.

Joskus tulisi myös vakavasti puhua siitä, mitä Afrikalla on tarjota muulle maailmalle kaupallisesti Nigerian öljyn ja safareiden sijaan. Puusta veistetyt kasvonaamiot eivät riitä vaurauden luomiseen nykymaailmassa.

Käyttäjän abdirahimhussein kuva
Abdirahim HUSU Hussein .

"Joskus tulisi myös vakavasti puhua siitä, mitä Afrikalla on tarjota muulle maailmalle kaupallisesti Nigerian öljyn ja safareiden sijaan. Puusta veistetyt kasvonaamiot eivät riitä vaurauden luomiseen nykymaailmassa"

Ihan aluksi kultaa, timanttia, mineraalikobolttia ja muu arvokiveja, kahvia ja melkein kaikki maailman hedelmät. En jaksa nyt luetella koko listan, mutta ehkä googlaamalla löydät mitä Afrika tarjoa maailmalle.

Googletin ja löysin tämän esm.

https://www.theguardian.com/commentisfree/2015/sep...

Kannattaa lukea enemmän. Samalla viisastuu kyllä. :-)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

No joo ja turismi. Hyvä ihme että se olisi kiinnostava maanosa jos konflikteja saataisiin ratkottua ja reissaaminen turvallisemmaksi. Koko Eurooppa on jo kiertänyt Pattayat ja Nykit, harva on laskenut jalkaansa koskaan Afrikkaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kulta ja timantit ovat arvottomia, mikäli niistä ei olisi olemassa markkinoiden sopima " pula ". Kobolttia on saatavissa riittävästiostajille maailmanmarkkina hintaan.

Hedelmien ja elintarvikkeiden tuonti Eurooppaan vaatii hyvän ja kilpailukykyisen logistiikan, etteivät tuotteet pilaanu matkan varrella viljelmältä kuluttajan lautaselle.

Husu, asia on nyt niin, että maailma on mullistunut viimeisten 20 vuoden aikana ja varsinkin Kiinan tultua WTO:n jäseneksi. Tekevistä halvoista käsistä on runsauden pula varsinkin kaukoidässä ja kilpailuun on hyvin vaikeaa vastata hintatasoin jos vertailukohteina ovat Intia, Bangladesh tai Vietnam 70 tunnin työviikkoineen dollarin palkkahintaan päivässä.

Afrikan mailla ei ole tarjota juurikaan muuta kun luonnonvarojaan, matkailukohteita tai omia teknisiä/ kaupallisia innovaatioitaan - kuten ei ole millään muullakaan valtiolla tällä planeetalla.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Kannattaa lukea enemmän. Samalla viisastuu kyllä."

Ja jos ei viitsi lukea, niin Googlen kuvahakuun sanat "made in nigeria" niin aika yllättäviä osumia sattuu kohdalle kuten Nigeriassa valmistettuja henkilöautoja. Samat hakusanat Suomelle tai Somalialle tuottavat paljon huonommalta näyttäviä tuloksia.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Ongelma noiden mittavien luonnonvarojen kanssa lienee sama, kuin Suomessa. Joku tulee ja korjaa sadon jättäen jälkeensä sotkut!

Tuo blogini edellä kannattaa lukea, vaikka vierastaisi julkaisualustaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #22

Kaivoksesta jää kyllä reilusti rahaa palkkoina ja veroina myös Suomeen. Huomattavasti enemmän kuin profiitteja ulkomaille.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #23

Tuosta haluan tietoa, jos herralla Pylkkösellä on sitä esittää. Muuten joudun toteamaan, että paskapuhetta!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #24

Viimeinen tilastovuosi, 2015, näyttää tilastokeskuksella siltä että kaivostoiminta ja louhinta sektorin kokonaispääoman tuotto on jäänyt 2.6% pakkaselle. 2014 pääoman tuotto oli -8.3% ja 2013 -7.4%. Edellisen kerran plussalla tuo oli 2012, +2.0%.

Onpas kaivokset varsinaisia riistäjiä.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #26

Sivistä tyhmää, että millä kertoimella näitä lukuja pitää kertoa ?

Ei liene suoria markkoja.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #27

Saa sieltä eurojakin.

Esimerkiksi liiketulos on muuten huikeat kolme promillea henkilöstökuluista.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #28

Okei tuossa on otettava huomioon takautuva voitto ja investoinnit, jotka syö alussa tulosta melkoisesti.

Kyse lienee kuitenkin tulevasta voitosta ja sen jaosta, sekä loppusiivouksesta, jota eivät nämä ulkomaan "sijoittajat" enää voitettuaan jaksa tehdä. Tästä on jo esimerkkejä Suomessa.

Käyttäjän PetriPerta kuva
Petri Perta

Kyllähän tänne mahtuu jos otetaan neuvostomallinen väestönsiirto ja harvennus-operaatio käyttöön. Tänne on tulossa entistä enemmän innokkaita, koraania sanasta sanaan tulkitsevia ihmisiä, joilla tällaiseen todella on haluja (tosin ilman väestönsiirtoa, siirrytään suoraan harvennukseen).

Minä kannatan nollalinjaa. Varsinkin niin kauan kun tietomme tulijoista on nykyisenlaista tasoa. On naiivia ja silkkaa typeryyttä väittää että nykyinen toiminta olisi järkevää. Saati sitten määrien lisääminen...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tämä on hyvä dokumentti aiheesta (ei pelkästään Afrikasta, vaan myös osista Etelä-Amerikkaa ym.):

The End of Poverty

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Olipa kyllä hyvä kirjoitus Husulta. Saksan maahanmuuttoministeri muuten arvioi jo viime vuonna, että noin 10 - 12 miljoonaa ihmistä on vielä matkalla.

Käyttäjän KaisuUimaniemi kuva
Kaisu Uimaniemi

Te puhutte rahasta ja investoinneista samaan hengenvetoon kun puhutte afrikan ongelmista. Pidätte köyhyyttä syynä kurjuuteen. Onko kukaan kertonut afrikkalaisille että esimerkiksi ruotsissa tekee noin 1000 ihmistä itsemurhan vuosittain. Onko kukaan kertonut afrikkalaisille että syy miksi muukalaiskriittinen puolue (SD) on ruotsin toiseksi suurimmaksi noussut puolue, koska maahanmuuttajat äänestävät (tutkimusten tulos) sitä sanoen:"Ruotsi pelasti meidät kerran ja nyt on meidän vuoro."Oletteko ajatelleet että juuri raha tuo ihmismassat tänne? Miksi emme auttaisi ihmisiä löytämään oman potentiaalinsa. Eihän lapsikaan opi kävelemään jos se ei löydä omaa voimaa sen tekemiseen. Auttaminen (rahallinen) lisää riistoa ja saa aikaan harhakuvitelman onnesta. Eikö olekkin aika muuttaa avustus-taktiikkaa ja kertoa totuus nk. Länsimaisesta hyvinvoinnista, joka on silkka VALHE. Afrikassa on aurinkoa ja lämpöä vuoden ympäriinsä ja sillä mantereella on potentiaalia vaikka muille antaa, jos me emme tyrkytä meidän pesukoineita, jääkaappeja ja muuta roinaa heille. Maantieteellinen sijainti on aivan VALTAVAN otollinen elää. Kun asunnon voi tehdä savesta ja ruuan poimia puusta siis auttakaamme afrikkaa auttamatta.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Minä näen vastauksena investoinnit Afrikkaan – teenhän asian puolesta töitä jo virkanikin puolesta. ... Kaupan käydessä työllisyys kasvaa. Työllistymismahdollisuudet taas hillitsevät talousperäistä maastamuuttoa. Työllistymisestä seuraava varallisuudenkasvu puolestaan ruokkii perheiden edellytyksiä panostaa lastensa koulutukseen.»

Valitettavasti intuitio osuu tässä helposti harhaan ja Afrikan "pakolaisongelma" ei ilmeisesti johdu köyhyydestä tai alikehittyneisyydestä vaan ennemmin modernisoitumisesta ja taloudellisesta kehityksestä.

Artikkelista:

    «The crux is that when ‘development’ occurs in poor and marginal countries and areas, aspirations and capabilities to migrate tend to increase simultaneously, explaining the paradoxical phenomenon of development driven emigration booms.»

Katsotaan vaikkapa eteläiseen Afrikkaan. Siellä selvästi vaurain maa (GDP/popula) on Etelä-Afrikka. Se on myös eteläisen Afrikan huippu kontinentaalisessa maastamuutossa suhteessa intrakontinentaaliseen muuttoon.

Matkustaminen maksaa erittäin paljonkin ja sitä rahaa sitten kerätään suvun kesken ja lainataan, että saataisiin joku poika lähtemään tulevien rikkauksien toivossa. Ehkä mukavasti elävästä ylemmästä keskiluokasta ei kovin helposti lähdetä vaaralliselle reissulle, mutta jo köyhemmälle keskiluokan osalle lähteminen kuitenkin avaa mahdollisuuksia, joita muuten ei ole. Köyhimmillä ei mitenkään ole varaa lähteä.

Modernisoituminen vaikuttaa myös sellaisissa tekijöissä kuten viestinnässä. Mitä enemmän afrikkalaiset saavat tietoa elämästä Euroopassa Internetin kautta, yhteyksiä aiemmin lähteneisiin ja turvallisuutta matkustaa, sitä helpompi on lähteä.

Siten Afrikan muutto-ongelma ei taida ratketa nostamalla Afrikan taloutta ja elintasoa, koska se vain mahdollistaa useampien lähtemisen.

Syntyvyyden rajoittaminen olisi varmasti hyvä ratkaisu monella tapaa ja tietenkin samalla nuorten miesten hengen arvo kasvaisi perheessä ja sitä ainoaa poikaa ei mielellään lähetettäisi surman suuhun. Toisaalta syntyvyyden väheneminenkin parantaa yhteiskuntien kehitystä ja mahdollistaa maastamuuttoa. Tuossa tutkimuksessakin alhainen syntyvyys nimenomaisesti korreloi positiivisesti korkeamman maastamuuton kanssa eli siinäkin mielessä paradoksaalisesti syntyvyyden alentaminen voi kiihdyttää muuttoliikettä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset