*

Husu

Maahanmuuttajien on päästävä eroon kuplistaan

  • Maahanmuuttajien on päästävä eroon kuplistaan

Muistan ollessani parikymppinen irakilaisen koulukaverinin tulleen minulle illan menojen jälkeen kebabpaikassa kertomaan, kuinka häntä haukuttiin neekeriksi. Tämä oli saanut hänet kovin vihaiseksi.

Itse olin saanut kuulla tuota samaa nimeä jo niin monta kertaa, että en ollut siitä moksiskaan. Niinpä kysyin kundilta että mitä sitten? Kaveri hikeentyi ja vastasi siihen että ”en minä ole neekeri – sinä Husu olet”.

No siitä suutuin minäkin jo sen verran, että meidän kesken syntyi tappelu, joka sai irakilaisen hämilleen. Kaiken huipuksi joukkoon liittyi mustia afrikkalaisia, jotka olivat kuulleet irakilaisen käyttämän sanan. Rupesin siinä rauhoittelemaan tilannetta ja selittämään tapahtunutta arabikaverilleni.

Häntä itseä loukkasi n-sanan käyttö, mutta jotenkin hän kuvitteli sen olevan täysin ok sana käyttää minunvärisiä ihmisiä kohtaan. Sanotaan nyt näin, että kantapään kautta hänellekin selvisi, että haukkumasana se on yhä. Ok se ei ole.

Koskaan. Kenellekään.

Kuntavaalien alla kampanjoidessamme arabiaa puhuva tuttavani oli jakamassa flaijereitani. Hän oli antanut niitä myös muutamalle arabitaustaiselle miehelle ja saanut vastaansa sellaista kieltä, jota normaalisti kuulee vain Rajat kiinni- porukalta tai MV-lehden keskustelupalstoilta.

Eilen puolestaan suomalainen naispuolinen ystäväni kertoi tiettyjen arabimiesten käyttävän rasistista kieltä puhuessaan muista ihmisryhmistä.

Mustista. Naisista. Afgaaneista.

Suurin osa heistäkin on ihan takuulla tolkun porukkaa, mutta heidänkin joukkoonsa mahtuu arabiversioita noista rajakeista.

Saatatte miettiä, miksi näitä asioita pohdin tai jaan niitä kanssanne?

Siksi, että huolimatta siitä, että he rakentavat nyt uutta elämää täällä Suomessa, monet pyörivät yhä vain ”omiensa” keskuudessa. Monet tulevat maista, joissa Suomen kaltaisesta monimuotoisuudesta ja yksilönvapauksista ei ole kuultu, eikä siihen näin ollen ole mitenkään osattu varautuakaan.

Päivärytmikin on monella edelleen sama kuin siellä ”vanhassa maassa”.

Kun on totuttu elämään kuumassa maassa, jossa päivän aikana ei juurikaan liikuta ja elämä keskittyy iltapäivään ja iltaan, jolloin pysytään hereillä pitkälle yöhön, jatketaan samaa rytmiä helposti uusissakin olosuhteissa – etenkin jos ei ole mitään opiskelun, työn tai paikallisväestön kanssakäymisen kaltaista tekijää ankkuroimassa uuteen elämäntyyliin. Kun ei ole oikein mitään järjellistä tekemistä, niin aikaa kulutetaan notkumalla kahviloissa ja kaduilla. Nämä kaikki asiat näkyvät jo meidän arjessamme. Ei niissä toki mitään vikaa ole – ihan samalla lailla siellä näkyy sita kantaväestöäkin. Minua kuitenkin huolettaa näiden uusien tulijoiden tulevaisuus.

Jos trendi jatkuu sellaisena, ettei heillä ole muuta viitekehystä kuin se heidän omiensa joukko eikä mitään, millä heidät saisi lähemmäksi muuta väestöä, miten heidät saadaan osaksi meidän yhteiskuntaa? Miten siitä saisi myös heidän yhteiskuntansa?

Ihan samalla lailla se epäluulo ja muukalaisvihamielisyys kasvaa ja kehittyy kaikissa piireissä: kun toisia ei tunneta, istuvat ennakkoluulot toukassa ja on helppo uskoa heistä esitettyjä valheellisia väittämiä. Kun muidenlaisten ihmisten kanssa ei olla tekemisissä, ei heitä myöskään osata ymmärtää tai ottaa huomioon.

Tuloksena on erilaisuutta edustavien ihmisryhmien eriytymien omiin poteroihinsa ja pahimmassa tapauksessa edellä kuvatun kaltainen epäkunnioittava suhtautuminen kaikkia muita kohtaan. Kuka tietää, millaisiin suurempiin ongelmiin se vielä tulevaisuudessa johtaa.

Millaisia ratkaisuja nyt siis tarvitaan?

Ensinnäkin kotouttamiseen ja uusien tulijoiden hajauttamiseen ympäri maata on syytä panostaa entistä paremmin. Kotouttaminen ja kotoutuminen yleensä onnistuvat paremmin pienissä kunnissa kuin pääkaupunkiseudulla; siellä kun olosuhteet positiivisessa mielessä pakottavat kanssakäymiseen paikallisväestön kanssa; lisäten molemminpuolista yhteisymmärrystä ja juurtumista uuteen ympäristöön – unohtamatta uuden kielen oppimista. Koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksiin kiinnipääsemisen edellytykset ovat myös monesti ruuhkaista pääkaupunkiseutua paremmat.

Uusia tulijoita olisi siis entistä tehokkaammin ohjattava pienempiin kuntiin. Tällä vältettäisiin myös se, että Suomi pirstaloituisi kahden täysin erilaisen rinnakkaistodellisuuden maaksi, jossa etninen monimuotoisuus on vain pääkaupunkiseutua luonnehtiva tekijä muun maan pysyessä valkoisessa kuplassaan.

Miten tässä tavoitteessa pysytään?

Keppi-porkkanametodilla. Uusilta tulijoilta voitaisiin esimerkiksi edellyttää, että mikäli he muuttavat pois näistä kunnista ensimmäisen kolmen vuoden aikana, menettävät he tukensa ja ovat velvoitettuja kustantamaan oman toimeentulonsa. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana on ehdottoman tärkeää oppia kieli ja maan tavat ja kaikki tämä onnistuu paremmin juuri näissä pienissä kunnissa.

Miten kunnat puolestaan saadaan kannustettua vastaanottamaan uusia tulijoita?

Etenkin pienimpiä; alle 10 000 asukkaan kuntia täytyy tukea tässä rahallisten kannustinten kautta. Tarkoituksenahan on saada kotoutuminen käyntiin mahdollisimman pian, jotta uusista tulijoista saadaan niitä kaivattuja tulevaisuuden veronmaksajia. Sitä varten heille on tarjottava alkuvaiheeseen mahdollisimman hyvät eväät.

Tutkitusti noin puolet Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista päätyy jossain vaiheessa pääkaupunkiseudulle. Tämä on myös syy siihen, miksi Helsinki ei tällä hetkellä koe tarpeellisiksi tarjota kuntapaikkoja pakolaisille.

Omasta etnisestä viitekehyksestä muodostuva turvaverkko on varmasti juuri sitä; turvallinen. Ei se kuitenkaan kotoutumista edesauta.

Helsinki on mielestäni huono kaupunki kenen tahansa kotoutua. Täällä on ihmisiä, jotka eivät koe mitään tarvetta edes yrittää, koska he saavat jo kaiken tarvitsemansa äidinkielellään. Ehkä hyväntahtoisuudessa on menty jo liian pitkälle – uusien tulijoidenhan on tarkoitus kotoutua Suomeen eikä toisinpäin?

Pienissä kunnissa uusilla tulokkailla ei ole mahdollisuutta jäädä siihen omanmaalaiseen kuplaansa. Siellä heidän on pakko keskittyä siihen, mikä tärkeintä onkin: uuteen kieleen, kulttuuriin ja yhteisöön sopeutumiseen. Ja tässä pienillä yhteisöillä on paljon suuremmat voimavarat ottaa uudet tulijat omakseen kuin pääkaupunkiseudun kaltaisilla suurkaupungeilla.

Uskallan jopa väittää, että enemmistö niistä maahanmuuttajista, jotka ovat parhaiten kotoutuneet Suomeen, on aloittanut uuden elämänsä jossain muualla kuin stadissa; juuri edellä listatun kaltaisista syistä.

Meillä kytee ongelma, johon tarvitaan ratkaisuja. Tässä minun.

Mikään ei karsi ennakkoluuloja ja rasismia yhtä tehokkaasti kuin se, että ollaan luontevassa kanssakäymisessä ja konktaktissa erilaisuutta edustavien ihmisten kanssa. Silloin sitä huomaa ihan pakostakin, että kah – ihan samanlaisiahan tässä ollaan. Jalkapalloa katsotaan ja pizzaa syödään.

Toisiin tutustuminen on se avain. Ei anneta sen hukkua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (51 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Asiaa tämä Husun juttu. Mutta miten saada ihmiset välttämään vain omissa piireissään pyörimistä. Tätä ongelmaa ei ole saatu ratkaistua oikein missään. Se johtunee ihmisen pakonomaisesta tarpeesta kuulua ryhmiin, joiden jäsenet ovat itsensä kaltaisia.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Mutta miten saada ihmiset välttämään vain omissa piireissään pyörimistä."

Oikeastaanhan asia on niin, että omat piirit tarkoittaa niitä piirejä, joissa pyöritään. Toisin sanoen on käsitteellisesti mahdotonta pyöriä muissa kuin omissa piireissään.

Kysymys onkin siis oikeastaan siitä, miten saataisiin ihmiset muuttamaan niitä kriteereitä, joilla he jakavat ihmiset "meihin" ja "muihin". Aika moni suorittaa tuon jaon edelleen sukupuolen, ihonvärin, uskonnon, etnisen taustan, kansallisuuden ja muiden näihin rinnastettavissa olevien seikkojen perusteella.

Vaihtoehtoisia kriteerejä voisi olla vaikkapa harrastukset ja muut kiinnostuksen kohteet, poliittiset mieltymykset yms. ei-synnynnäiset tekijät, jotka kertovat jotain ihmisen sisimmästä olemuksesta.

Joku, tai varmaan monikin, on maininnut, että esimerkiksi jalkapallon pelaaminen olisi hyvä yhdistävä tekijä kun sitä tehdään joka maassa. Minua ei jalkapallo kiinnosta, joten minä jäisin tuon porukan ulkopuolelle, mutta onneksi shakkiakin pelataan joka maassa.

Juuso Hämäläinen

Omat piirit kuvasin niiksi, joissa on itsensä kaltaisia ihmisiä tavalla tai toisella. Se määrittää omat piirit. Tietenkin tämän oivaltaminen vaatii hieman ajattelua käsitteen ymmärtämiseksi älyllisesti änkyröimättä.

Ihmisten integroituminen uuteen yhteisöön lähtee kyllä aina halusta ja pakosta. Pakko toimii hienosti työelämän kautta. Harva työ onnistuu täysin eristäytyneeltä. Työn myötä tulee myös pakko oppia kieli. Sopeutumista nopeuttaa halu olla osa uutta yhteisöä. Kääntäen se tarkoittaa sitä, että mamut on saatava töihin. Kotiin jääminen ei saa olla mikään vapaa valinta ihmiselle, jolla integroituminen ja kielitaito vielä puuttuu.

Oma kokemukseni tulee asumisesta neljässä eri maassa Suomen ulkopuolella. Työ estää eristäytymisen tehokkaasti sekä pyörimisen mm vain suomalaisten seassa. Meitä nimittäin kyllä löytyy asumassa mitä oudoimmissa paikoissa nykyään.

Käyttäjän IiroOrava kuva
Iiro Orava

Mahdollisesti asiaan vaikuttaa molemminpuolinen "ujouskin". Siitä sitten lopulta muodostuu jonkinlainen noidankehä.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Paras tapa päästä eroon kuplista on puhkaista ne.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Husu kirjoittaa asiaa. Kotouttamiseen pitäisi panostaa paljon nykyistä enemmän. Se tarkoittaa aitoon suomalaiseen elämäntapaan tutustuttamista, ei sitä, että vain siedämme muualta tulleita. Silloin jo lähtökohtaisesti asetumme Suomeen muualta tulleiden yläpuolelle.

Ylemmäksi asettautujan oli hän kuka tahansa ja minkä tahansa kulttuurin edustaja, toimintatapa on aina väärä. Olemme erilaisia, mutta silti saman arvoisia. Tulijoita kohdellaan väärin, jos heidän annetaan eristäytyä omaan kulttuuriinsa.

Eristyneen kokemus maailmasta, jossa hän asuu, on liian kapea. Sama koskee niita kantasuomalaisiakin, jotka haluavat elää omissa oloissaan ja mahanmuuttajat ovat heille vain tänne tulleita, joita on siedettävä. Niillä eväillä ei mitään vuorovaikutusta eri kulttuurien edustajien välille synny.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

Mikäli maahantulijat haluavat sopeutua Suomeen, niin heidän on luovuttava niistä haitallisista uskonnollisista ja kulttuurillisista traditioistaan, mitkä estävät sen sopeutumisen. Tässä minun ratkaisuni.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Andreas Pyyn vaatimus, että tänne tulleiden pitää ensin luopua meidän haitallisena pitämästä uskonnollisesta kuilttuurista, on looginen, mutta mahdoton. Vastaanotto pitää aloittaa kotouttamisella. Sen jälkeen on tulijan oma asia, pitääkö hän uskontonsa vai ei. Useimmat pitävät.

Jos kotouttamisen ja siihen kiinteästi liittyvän työn saannin esteenä on "vääräuskoisuus", torjumme tulijat heti alkuvaiheessa Suomeen sopeutumattomina. Elämä ei ole noin yksioikoista. Kyllä muslimikin voi sopeutua Suomeen ja sen kulttuuriin ja säilyttää silti uskontonsa. Husu itse on hyvä esimerkki. En ainakaan ole kuullut, että hän olisi kääntynyt kristityksi tai päätynyt uskonnotomaksi.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Tätä ongelmaa ei ylipäätään ollut, ennen kuin vaikeasti integroituvia ryhmiä alettiin päästää maahan altruismipohjaisen maahanmuuton myötä. Ja tämä ongelma rajoittuu ja lopulta loppuu, jos/kun altruismipohjainen maahanmuutto lopetetaan. Poliittinen valinta.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Maahanmuuttajien pitäisi nimenomaan päästä keskittymään Helsinkiin, jossa punavihreä kupla ottaa heidät avosylin & ilman ennakkoluuloja vastaan ja auttaa kotoutumaan. Monikulttuurisuus on rikkaus.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Minulle maahanmuuttajana tuo tilanne on tuiki tavallinen. Mamut hakeutuvat yleensä maahan tulonsa jälkeen tuttuun ja turvalliseen seuraan. Tällöin myös etniset rajat muotoutuvat uudelleen ikään kuin itsestään.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ennen Norjaan muuttoani vuonna -87 mietin hetken aikaa, muuttaisinko Ruotsiin vai Norjaan. Totesin itsekseni, että Ruotsissa on jo ihan tarpeeksi suomalaisia ilman minuakin, ja lisäksi heillä oli "tietynlainen" maine, joka luultavasti olisi koitunut minullekin rasitteeksi ilman omaa syytä.

Niinpä sitten muutin Norjaan, jossa asuin 12 vuotta, ja tuona aikana en tutustunut yhteenkään Norjassa asuvaan suomalaiseen, koska halusin integroitua norjalaiseen yhteiskuntaan. Takaisin muuttaessani puhuin norjaa paremmin kuin suomea, vaikka suomi on äidinkieleni.

Mutta en tietenkään kuvittele enkä vaadi, että kaikki maahanmuuttajat olisivat samanlaisia.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tuo on paras metodi integroitumiseen. Minulla on suomi ainoastaan kotikielenä nykyisin. Työn ja muut yhteiskunnalliset aktiviteetit hoidan ruotsiksi.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard Vastaus kommenttiin #12

Sama juttu meidän perheessä, venäjä jäi kotikieleksi hyvin pian Suomeen muuton jälkeen, edes äiti, jolla oli vaikeuksia omaksua suomea ei alkanut liikkua suomenvenäläisissä piireissä vaikka teki päivätyönsä venäjänkielisessä tarhassa suomenvenäläisten kanssa. Hän halusi oppia suomen ja aloitti tekemällä ostokset ilman faijaa joka osasi suomea entuudestaan, kävi yksin kampaajallla, tutustui ihmisiin ja kirosi suomen puhumista (tee-tie, piimä-pimeä jne.).

Mitä kielikoulutukseen tulee, on järjetöntä yhteiskunnalta yrittää järjestää kaikille mamuille äidinkielistä opetusta peruskouluissa. Kotikieli on kotikieli ja jos sitä haluaa opiskella pitää olla itse aktiivinen. Työväenopistot, mamujen omat seurat ja yhdistykset, somaleilla niitä on kymmeniä, voisivat hoitaa homman, vaikkapa koraanikouluissa jumalan sanan sijasta tai noh, lisäksi.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #17

"Mitä kielikoulutukseen tulee, on järjetöntä yhteiskunnalta yrittää järjestää kaikille mamuille äidinkielistä opetusta peruskouluissa."

Ei kai sitä järjestetäkään? Ymmärtääkseni muunkielisillä on kai (mahdollisuuksien mukaan) oikeus pariin oman kielen opetustuntiin viikossa. Korjaa ihmeessä, jos olen väärässä. Tai sitten ilmaisemme vain itseämme eri tavoin. Jos tarkoitit juuri mainitsemaani, pidän henkilökohtaisesti sitä hyvänä, että heillä on mahdollisuus oman kielen oppimiseen peruskoulussa.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard Vastaus kommenttiin #36

Johan Lindholmille:

Hei Johan, en halua mennä semantiikkaan, mutta "yrittää"-termillä tarkoitin kaavailuja, ei toteutunutta tilannetta. Itse mokasin siinä että jäi vaikutelma kuin olisi tarkoitus järjestää opetus kokonaan lähtömaansa kielellä. Hyvä että annoit hyvän tilaisuuden korjata/tarkentaa tilanne. Kyse on valtion rahoittamasta...parempi että lainaan suoraan sitaatin Edun sivuilta:

"Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se ei ole perusopetuslain 12 §:n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. Erillistä valtionavustusta ja sen hakemista koskeva tiedote lähetetään vuosittain kuntiin, ja se julkaistaan myös EDU.fissä Maahanmuuttajien koulutuksen sivuilla."
http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmu...

"...pidän henkilökohtaisesti sitä hyvänä, että heillä on mahdollisuus oman kielen oppimiseen peruskoulussa."

Miksi ihmeessä! Oletko ajatellut asiaa mamujen näkökulmasta, ehkeivät kaikki halua samaan ryhmään lajiteltavaksi pelkän äidinkielen perusteella ja pahinta on juuri "hyväntahtoinen" pakottaminen, lisää sitaatteja samasta Edusta:

"Äidinkielen opetuksella voidaan tukea oppilaan persoonallisuuden kehitystä, ja hänellä on oppitunneilla mahdollisuus tuntea yhteenkuuluvaisuutta omaan kulttuuriryhmäänsä. Hän saa tietoja oman kulttuurinsa keskeisistä asioista. Oman kulttuurin säilyttäminen vahvistaa oppilaan identiteettiä ja henkistä tasapainoa. Oman taustakulttuurin tuntemisen ja arvostamisen myötä on helpompi oppia arvostamaan myös muita kulttuureja."

Miten opetusministeriö voikaan tuottaa noin naiivia ja ylimielistä tekstiä, ihmettelen 20 vuoden kokemuksella kyseisen lafkan kanssa työskenneltyäni. Mistä ihmeestä virkamiehet (enimmäkseen naisia) ovat saaneet päähänsä, että mamut haluavat kuulua "omaan kulttuuriryhmäänsä", entä ne jotka pakenevat juuri sitä kulttuuriryhmää johon heidät survotaan. Kielitaidottomina, yhteiskunnasta riippuvaisina, kulttuushokissa monet raukat joutuvatkin "hyvää" tarkoittavien, mutta pahaa aikaansaavien holhoojien loputtomaan simputukseen. Peppi Pitkätossun tyyliin: Sossutantat rajoittavat, kiusaavat ja repivät viimeisenkin orastavan itsenäisen rikkaruohon.

Tässä maassa asiat ovat mullin mallin mamupolitiikan kanssa, koska lähtökohtana eivät ole mamujen toiveet ja tarpeet, vaan sossutanttojen tyrkytys ja ihmisten altistaminen pohjattomaan tukiviidakkoon, johon valitettavan suuri osa on joutunutkin. Liiallinen vieraanvaraisuuden tyrkytys ja elämän valmiiksi järjestäminen sossutanttojen toimesta käy monen perheenpään itsetunnolle, etenkin patriarkoille. Toimeliaisuuden tappaminen passivoi, eristää ja voi synnyttää katkeruutta ja vihaa.

Itse asiassa Husu nuorena poliitikkona peräänkuulutti mamujen puolesta jo lähes kymmenen vuotta sitten sitä, että kukkahattutädit lopettaisivat Kela-hakemusten täytön opettamisen, ja opettaisivat mieluummin miten Y-tunnus hankitaan ja yrittäjäksi ryhdytään. Mutta...mamujen ääni soi kuuroille korville.

Sinulta vastaavasti kysyisin miksi sinä pidät hyvänä, että on mahdollisuus peruskoulussa opiskella äidinkieltään.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Historiasta ja muiden kokemuksista on hyvä ottaa opiksi. Kulttuuria kun ei helposti kokonaisena voi tuoda mukanaan, mutta vallitsevaan kulttuurin taas on helpompi sopeutua. Tästä esimerkkinä -70 luvun lopun Vietnamista saapuneet pakolaiset, jotka omatoimisesti ryhtyivät integroitumaan Suomeen. Onnistuivat hyvin ja loppu onkin hyvää historiaa.

Tulijoiden integroitumiseen siis se omatoimisuus on paras lääke ja sopeutuminen lähtee tulijan omasta integroitumishalusta. Omasta mukavuusympyrästä, jossa kaikki tuodaan valmiina pöytään, eikä minkään eteen tarvi tehdä yhtään mitään, pitää päästä ulos ihan itse. Ei sieltä kotoa kukaan tule kädestä pitäen hakemaan ja kyselemään, josko voisit sopeutua pikkuhiljaa ja opetella vaikka pari sanaa Suomea.

-90 luvulla saapuneiden sopeutuminen on jäänyt pahasti vaiheeseen ja kaikki ovat hävineet tuossa kaupassa. Niin Suomi, kuin eläteiksi muuttuneet heikosti kulttuuriin sopeutuneet tulijatkin. Esimerkiksi Vuosaaren asumiskollektiivin kaltaisia kokemuksia ei enempää Suomessa tarvita. Vaihtoehtona hajauttaminen palvelee varmasti kaikkia. Etenkin tulijoita, jos sitä omaa tahtoa on, niin varmasti vastaanottokykyäkin riittää.

Onko siis jo otettu opiksi ?

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Yleensä parhaiten kotoutuvat ne, jotka eivät ole ikinä olleet yhdenkään valtion, kunnan tai järjestön kotouttamustoimenpiteen kohteena.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Aika lailla samaa mieltä. Jännä juttu miten kuplia näyttää syntyvän vähemmän maissa, joissa kotoutuminen on mallia "tässä työlupa, työmarkkinat ovat tuossa suunnassa", kuin maissa joissa on kokonainen armeija leikittäjiä ja laulattajia.

Jyrki Paldán

Näyttävätkö? Millä mittarilla mittaat "kotoutumista", ja mitä maita vertaat?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Samanlaisia kun ollaan niin jalkapallo- ja pizapolitiikka sopisi myös somalialaisille. Siellä kun sodat ovat naapuriheimojen välisiä. Sillee hämäläiset vastaan savolaiset.

Käyttäjän 1 kuva
Freddy Van Vonterghem

EU:ssa ja samalla myös Suomessa on tapana karsinoida ihmiset vähemmistöihin.
Samalla saadaan tehokkaasti estetty integraatio.

Jukka Könönen

Olet Husu väärässä: neekeri ei ole haukkumasana suomen kielessä, nekru on. Neekeri on samanlainen sana kuin intiaani tai eskimo.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Ei se perinteisesti ole haukkumasana, enkä tiedä millä valtuuksilla joku voi sanoa, ettei sanaa enää saa käyttää perinteisessä merkityksessä.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #37

"Ei se perinteisesti ole haukkumasana..."

Uusi aika ja uudet tuulet ja niin pois päin. Mitä valtuuksiin tulee niin käytän sanomiseen niitä valtuuksia, jotka minulle on myönnetty.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #37

Haukkumasanan oikea määrittäjä on sanomisen kohteena oleva henkilö. Eivät siinä mitkään perinteet ratkaise, vaan se tunne, että nyt minua nimitellään.

Tuli tässä mieleen vanhanajan oikeudenkäynti. Mies oli syytettynä siitä, ettäö oli nimitellyt naapuriaan siaksi. Tumio tuli. Tuomittu varmuudeksi kysyi tuomarilta, saako sikaa sanoa herraksi. Eihän siinä mitään loukkaavaa ole, tuomari tuumi. Me sitten lähdetäänkin herra naapurin kanssa kotiin kumpikin.

Jukka Könönen Vastaus kommenttiin #43

Höpö höpö.Jos noin olisi, kuka tahansa voisi syyttää ketä tahansa haukkumisesta minkä tahansa sanan käyttämisestä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #43

Haukkumasanan oikea määrittäjä on kyllä sen käyttäjä ja käyttäjän tarkoitus. Sama pätee tietysti kaikkeen viestintään. Viestin sisällön määrittelee viestin lähettäjä. Toki hän voi muotoilla viestinsä hyvin tai huonosti, jolloin vastaanottajakin voi tulkita sen enemmän tai vähemmän oikein.

Jukka Könönen

Äläpä Karo yritä opettaa isääsi naimaan. Ei pidä yrittää väkisin tehdä joistakin normaalisanoista haukkumasanoja, kun ne eivät niitä ole. Väitätkö, että intiaani ja eskimokin ovat haukkusanoja?

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

70-luvun lopulla Suomeen tulleet Vietnamin kiinalaiset ns venepakolaiset ottivat paikkansa yhteiskunnassamme ja ovat hyviä veronmaksajia nykyään. Oleellisin ero nykyisiin pakolaisiin on mentaliteetti - he järjestivät itse asiansa kuntoon eivätkä odottaneet muiden tekevän sitä kuten nykyiset maahantulijat.

Toinen ero taitaa olla se, että he olivat ihan oikeita pakolaisia, joita vainottiin heidän omassa maassaan ja koko perhekunnan oli pakko lähteä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Halu ja kyky oppia suomen kieli puhuttuna ja kirjoitettuna on perusedellytys kotoutumiselle.

Maahanmuuttajien mukanaan Suomeen tuoma kielikupla on puhkaistava vaikka pakkokeinoin.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Integraation suurin este on kulttuurilliset epäsopivuudet. Kulttuuri määrittelee yhteiskunnan. Ajatusleikkinä voisin laittaa kuvitellun tilanteen: Jos naapurissani asuisi salafistisestä yhteiskunnasta kotoisin oleva henkilö ja minun olisi jatkuvasti luovuttava kulttuuria määrittelevistä erityispiirteistä mutta salafistin ei olisi luovuttava edes naisiin kohdistuvista käsitteistään niin konflikti on varma.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ei se ole ihonväristä kiinni. Minä pidän Husua suomalaisena.

Moni valkoihoinen mamu on todella pallo hukassa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Husuhan kertoo niintotta, kuin osaa, kertoo tulleensa suoralla lennolla Nairobista Itäkarjalaankin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#49
Husu on demari ja oppinut maan tavoille.

Marjo Lammervo

Pitkäaikaistyöttömänä ja pitkäaikaissairaana kysymys.

MISTÄ Te otatte RAHAT ?

Valtiomme velkaantuu ja velat ovat miljardeissa.

Meillä ei ole ns RAHAPUUTA.

Kaikki asiat ovat suurimmalta osin ok, mutta rahat siis tulot ?

Me suomalaiset emme ota toisilta ja rahat oman ryhmämme hyväksi!

Kotiuttaminen kuuluu luvan saaneen henkilön vastuualueelle.
Siinä pitää olla koko perhe joka kotiutuu siinä ei aviomies sanele vaan kieli on opittava ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Kotiäidit töihin ja kielikurssille. Ammattitaitonne ei vastaa Suomessa saatua koulutusta.
Esim siivousalalla materiaalit puhdistusaineet, hygienia säännöt ja sairaaloissa äärimmäinen tarkkuus,jotta bakteerit ja viirukset eivät jää tai leviä ympäristöönsä.Potilasturvallisuus ensiarvoisen tärkeä.
Kurssit maksavat, koulutus ei ilmaista vaan verorahoilla koulutamme kansalaisia.

Työssä käyvät ovat niitä jotka tuovat verotuloja. Yritysmaailma on veronmaksajien suuri tuotos.
Suomessa ei ilmaista tarjontaa ole. Tämä fakta on hyväksyttävä.
Ruokamainokset me kustannamme alvin muodossa. Kauppias ei anna ilmaiseksi mitään kulut ovat niin sanottuja piilokuluja. Piilokulut melkoisissa summissa. Avustuksia jaetaan vaikka kenelle näin Suomi ei voi toimia.

Kirjoittajana: Lammervo Marjo, Turku, perussuomalainen.

Marjo Lammervo

Pitkäaikaistyöttömänä ja pitkäaikaissairaana kysymys.

MISTÄ Te otatte RAHAT ?

Valtiomme velkaantuu ja velat ovat miljardeissa.

Meillä ei ole ns RAHAPUUTA.

Kaikki asiat ovat suurimmalta osin ok, mutta rahat siis tulot ?

Me suomalaiset emme ota toisilta ja rahat oman ryhmämme hyväksi!

Kotiuttaminen kuuluu luvan saaneen henkilön vastuualueelle.
Siinä pitää olla koko perhe joka kotiutuu siinä ei aviomies sanele vaan kieli on opittava ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Kotiäidit töihin ja kielikurssille. Ammattitaitonne ei vastaa Suomessa saatua koulutusta.
Esim siivousalalla materiaalit puhdistusaineet, hygienia säännöt ja sairaaloissa äärimmäinen tarkkuus,jotta bakteerit ja viirukset eivät jää tai leviä ympäristöönsä.Potilasturvallisuus ensiarvoisen tärkeä.
Kurssit maksavat, koulutus ei ilmaista vaan verorahoilla koulutamme kansalaisia.

Työssä käyvät ovat niitä jotka tuovat verotuloja. Yritysmaailma on veronmaksajien suuri tuotos.
Suomessa ei ilmaista tarjontaa ole. Tämä fakta on hyväksyttävä.
Ruokamainokset me kustannamme alvin muodossa. Kauppias ei anna ilmaiseksi mitään kulut ovat niin sanottuja piilokuluja. Piilokulut melkoisissa summissa. Avustuksia jaetaan vaikka kenelle näin Suomi ei voi toimia.

Kirjoittajana: Lammervo Marjo, Turku, perussuomalainen.

Käyttäjän ErkkiSaarinen kuva
Erkki Saarinen

Kaikista ihmeellisintä mielestäni on se, että vuosien kotousohjelmien jälkeenkin vain Irakista ja Somaliasta tulleet ovat edelleen liki kaikki työttömiä. Mistä ihmeestä se johtuu?

Käyttäjän VilleSalomki kuva
Ville Salomäki

Yksi keskeinen syy on kulttuuriero. Eli se, miten perheissä suhtaudutaan valtioon ja omaan sukuun. Lähi-idässä oma suku ja/tai heimo on hyvinkin vahva, kun taas mm. pohjoismaissa suvun vaikutus on vähäisempi ja valtion vaikutuspiiri on laajempi.

Pohjoismaiden lisäksi toinen verrokkikohde on esimerkiksi Kiina, jossa myöskin valtiohallinnon vaikutus on vuosituhantinen ja sukujen vaikutus vähäinen.

Monet lähi-idän maat kipuilevat tämän asian kanssa. Useat valtiot pysyvät 'olemassa' pitkälti väkinäisen ja väkivaltaisen hallinnon kautta. Tällöin nähdään joko väkivaltaisia diktaattoreita ja/tai sekasortoista sisällissotaa. Irakissa on käytännössä ollut sisällissota päällä aina Saddamin kukistamisesta asti ja Somaliassa valtio on ollut heikko pitkään.

Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa on 'perinteisesti' pystynyt elämään kohtalaisesti tekemättä mitään, on ihminen sitten 'alkuperäiskansaa' tai ei.
Kun tämä menettely yhdistetään edellä mainittuun kulttuurieroon, niin soppa on valmis. Ja näillä aineksilla tilanne tulee pysymään pitkälti samana.

Siinäpä syitä. Ratkaisut ovatkin sitten vaikeampia;
- Odotellaan kymmeniä tai satoja vuosia, koska kulttuurimuutokset ovat aina hitaita.
- Hyvinvointivaltion tukipuolta vähennetään
- Ei oteta maahan suuria määriä 'kaukaisemman' kulttuurin edustajia
- Jotain muuta, mitä?

Kotoutusohjelmat eivät välttämättä ole erityisen hyvä ratkaisu, vaan ne voivat jopa pahentaa tilannetta. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin isot joukot on kotoutunut, myös lähi-idästä, siitä johtuen tai huolimatta, että tulijoita ei ole huomioitu mitenkään erityisesti. Meillä kun puolestaan jopa Yhdenvertaisuuslaissa määrätään, että vähemmistöjä tulee suosia enemmistön kustannuksella.

Kalevi Liukas

"Kotouttaminen ja kotoutuminen yleensä onnistuvat paremmin pienissä kunnissa kuin pääkaupunkiseudulla"

Tuo on niin palturia....pienellä kunnalla ei ole resursseja leikkiä piilosta ja hippaa passiivisten kielitaidottomien aikuisten kanssa.
Lähes kaikki tänne oikeasti TÖITÄ hakemaan tulevat kotoutuvat kohtalaisesti.
Silloin kun lampsitaan ovista sisään vailla mitään motivaatiota on tapaus toivoton ja kallis riesa yhteiskunnalle ja sen rauhalle.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ensimmäinen este kotoutumiselle on Suomen työlupakäytäntö. Tulijat hyväksytään tänne, jos hyväksytään, oleskelemaan pienen raha-avun turvin. Työhön pääsy on luvan takana. Siitä käytännöstä pitää luopua. Tulijat pitää ihan ensimmäisenä ohjata työelämään. Työpaikkojen määrä ei ole vakio. Eivät suomalaisten työpaikat tänne tulijoiden vuoksi vaarannu, vaikka heitä ei työelämän ulkopuolelle rajata, mikä on nykyinen käytäntö.

Käyttäjän amgs kuva

Kanssasi samaa mieltä. Blogistin kansaa olen eri mieltä siitä, että ihmisiä pitää asuttaa eri paikkakunteihin ja, että esimerkiksi Helsingissä asuminen ei edistäisi mitään. Ulkomailla myös suomalaiset etsivät seuraa suomalaisten parisssa. Suosiaaliset suhteet eivät ole poissulkevia asioita vaan parhaassa tapauksessa täydentävät toisiaan.

Se, että maahanmuuttajien välillä on rasismia on itsestään selvä asia. Niin kauan kun on ollut eri ihmisiä tekemisissä toistensa kanssa, on ollut erimielisyyksiä. Rasismi on silloinkin paha juttu. Ihmisten viisaus on siinä, kuinka ongelmista päästään yli.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Ihminen on laumaeläin ja laumaeläimille on luontaista hakeutua samankaltaisten seuraan. Evoluution kannalta erilaisuuden sietäminen on ihmiselle aika uusi juttu ja erilaisuudet onkin historiallisesti suurin syy ihmisten välisiin sotiin. Itseäni ärsyttää eritoten äänekkäästi syövät ihmiset ja tiedän että nämä eivät sille mitään voi sekä tietoisena ihmisenä päätän sietää maiskuttavia ihmisiä enkä yritä ajaa heitä maasta tai viedä keskitysleireille :)

Jokaista ihmistä ärsyttää kanssaihmisissä jokin asia ja se on ihan ok, pääasia on miten tunteisiinsa suhtautuu ja päättääkö elää tunteidensa kanssa vaiko antaako tunteiden viedä ihmistä.

Käyttäjän VilleSalomki kuva
Ville Salomäki

Asumistukien ei pitäisi liittyä asumispaikkakuntaan lainkaan.

Se kellä on varaa asua vaikkapa Helsingin Eirassa, asukoot siellä.
Jos ei ole varaa, niin sitten tulee muuttaa kauemmas 'ytimestä'.
Ei ole mieltä siinä, että pitkin valtakuntaa kerätään veroja, jotta jotkut voivat asua 'yli varojensa' paikassa, jossa on enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

Jari Rinne

Hyvä kirjoitus Husulta. Itselläni työkaverina somali, joka pääduunin lisäksi jakaa vielä postia aamuisin ja on miettinyt, että yöaikaan voisi ajaa taksia.
Näinhän se menee, myös meissä suomalaisissa on työnvieroksujia, tuet liian hyvät?

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Minä kirjoitin ryhmäkäyttämytymisestä behavoristisena ilmiönä vuosia sitten omassa blogissa. Siitä tästä on kyse, kun ryhmä on saavuttanut kriittisen massan.

https://sibilizationnation.wordpress.com/2015/11/2...

On turhaa kirjoittaa keppi-porkkanasta, kun jo Kataisen hallituksen maahanmuutoa käsittelevässä strategiassa (Maahanmuuton tulevaisuus 2020, julkaistu 2013) olltiin tietoisia, siitä, että maahanmuuttajaryhmät hakeutuvat isoihiin kasvukeskuksiin, koska pienissä kunnissa toimiminen on heimokäyttäytymisen (rasistinen ilmapiiri) takia kotoutuminen miltei mahdotonta. Riippumatta siitä annetaako taloudellinen tuki kunnalle. Sama näkyy viime vuonna, kun kuntatukina annettiin 50 000e lisäpaketti turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja kotouttamiseen. Heti kun tph sai oleskeluluvan (tai pakolaisstatuksen) niin kunta (salaa) "ohjaisti" hakijat pääkaupunkiseudulle, jolla niillä oma yhteisö. Ei todellisuudessa nykytilanteessa kunta halua demograafista muutosta väestölle, vaikka tarvitsisikin työvoimaa.

Husun kirjoitus on puhdas esmerkki polarisoituvasta poliittisuudesta, missä selkeästi halutaan erotella "me" ja "he" yhteisöön. Katsomatta lainsäädäntöä tai kokonaisvaltaisesti yhteiskunnanrakenteen. Minä haluan nähdä asiat pragmaattisista ja tilastollisista näkökulmista. Yhteiskunnassa on iso ongelma syrjäytyneisyys nuorten keskuudessa ja heikon sosioekonomisen rakenteen kierre sukupolvesta toiseen. Tämä ilmiö on läsnä kaikissa ryhmissä riipumatta ihonväristä tai kansallisuudesta.

Ongelman ytimessä on terminologinen harhakuva ja (hyvää tarkoittavaa) tasa-arvolain tulkintaa. Kotoutumislaki luonehtii pakolaista ja maahanmuuttaja saman termin alla ("maahanmuuttaja") vaikka kyseessä olisi virolainen kausityöläinen tai somalialainen pakolainen. Todellisuudessa resurssien ja toimintamallien käyttö noissa kahdessa tapuaksessa poikkeavat suuresti keskenään. Samoin Husun ehdotusta sosiaalitukien leikkamisesta ei voi nykylainsäädännöllä toteuttaa sillä so-tukien päätökset ovat salassapitolain takana eikä viranomaiset saavat tietää yksittäisten ihmisten päätöksistä mitän puhumattakaan siitä, että' voisivat tehdä lainmuutoksia niiden pohjalta.

Leikkauspolitiikan sijaan on annettava paljon porkkanoita niille, jotka haluavat kotoutua ja oppia kielen sillä se mitä Husu sanoi on totta - se ei ole nykyisellään kannattavaa. Laajentamalla oppisopimusaloja (ei pelkästään siirtymäaloja) ja muodustamalla yritysten perustamia akatemioita, jossa kiintiö niille, joilla heikko sosioekonominen tausta (myös suomalaisille) Academic Work:in tapaisesti saadaan paljon tehokammin hyödynnettyä potentiaalia niiden joukosta, jotka nyt syrjäytyvät.

Minä tulkitsen Husun kirjoitukset aina siten, että hänen äänensä käytetään silloin, kun halutaan ajaa tietynlainen poliittinen agenda maahanmuuttajille. Sillä olen huomannut, että linjaus on ollut hieman erillainen riipuen sen hektisestä puoluekirjasta. Minä haluan jatkossa lukea Husulta enemmän pragmaattista tekstiä sen sijaan, että luokitellaan eri ryhmiä, jotka ovat rasistisia ja miksi maahanmuutajilla menee huonosti näiden ryhmien takia.

Suomen nykyinen ongelma on nuorten syrjäytyminen kokonaisvaltaisesti ei maahanmuuttajien eristetty asema. Sillä tv:n katselu ja pizzan syönti kokopäiväisesti on myös syrjäytymisen muoto.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Itse asiassa päätin kirjoittaa kokonainen vastine kirjoitukselle, kun jo yllä oleva kommenttikin käsitteli monia asioita.

Tässä:

http://sibilyanev.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235924-...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Husuhan puhuu niintotta, kuin osaa, kertootulleensa suoralla lennolla Nairobista Itäkrjalaankin, tosin oli silloin kepulainen.

Arawelo Hasan

Helsingin kaupunki on lisäämässä jännitteitä Itä-Helsingissä, tuomassa palvelujaan Itä-Helsinkiin lähemmäksi maahanmuuttajille tai somaleille.

Helsingin kaupungin kanslian työntekijä on todennut että tämä palvelu ja tila on kaikille mutta he eivät vastaa kuka tulee sinne järjestöksi tai yrittäjäksi.

Jos tarkoitus on tarjota tietoa ja auttaa nuoria hanke olisi kaikkia huomioiva eikä valittujen kuningaskunta.

Info tarpeesta on tiedetty ja sitä on pyydetty vuosia, mutta vasta nyt ollaan reagoitu siihen erikoisella tavalla sisäpiiri sopimuksella (valmis-paketti).

Itä-Helsingissä varsinkin Puhoksessa toimii jo järjestöjä joita ei kutsuttu mukaan syystä toiseen. Helsingin Kaupungin kanslian työntekijän mukaan tilasta vastaava järjestö on heille tuttu ja todettu ‘’luotettavaksi'', mutta kysymys on voidaanko me asukkaat luottaa Helsingin Kaupunginkanslian työntekijöihin.

Helsingin Kaupunginkanslian työntekijät ovat toimineet puolueellisesti.

Helsingin kaupungin työntekijät edistävät ja edes auttavat maahanmuuttajien syrjäytymistä siirtämällä vastuun kolmannelle sektorille joka on tahallaan jättänyt kutsumatta arabi ja kurdikieliset järjestöt ja yrittäjät.

Tästä tilasta on muodostamassa ongelmaksi ja se edistää eriarvoisuutta.

Koska meillä (Puhos) ollaan jo omissa porukoissa ja on vihamielisyyttä maahanmuuttajien kesken toivoisimme että kaupunginkanslialla olisi täysvastuu eikä suosi toisia muiden yli.

Somalien kesken on klaani vihamielisyyttä ja se on ollut yksi suurimmasta esteistä yhteistyölle Itä-Helsingissä toimiville ja tämä hanke syventää somalinuorten klaani jännitteet.

Helsingin kaupunki tulisi huomioida etnisten järjestöjen välisiä jännitteitä mutta nyt tämän hankeen perusteilla joko Helsingin kaupunki on pihalla tai ollaan tahallaan lisäämässä bensaa palavaan tuleen.

Suomalaisia yrittäjiä ja asukkaita ei huomioitu ollenkaan.

Järjestöt jotka hakivat tarkempia tietoja, ovat kohdanneet tylyn vastaanoton, sen sijaan että Helsingin kaupungin työntekijät toimisivat sovittelijoina ovat levittäneet huhuja, näin aiheuttaneet pelkoa ja kylväneet vihaa somalien kesken puhumatta muista vähemmistöistä.

Missä ovat suomensomali poliitikot?
Nyt jos koskaan tarvitsemme puolueettomia toimijoita jotka voivat toimia kaikkien äänitorvena eikä vain tiettyjen puolesta.

Näyttää siltä että kaupunginkanslia haluaa porkkanan mutta ei välttämättä piiskan jos hanke epäonnistuu siksi jakamassa vastuun kolmannelle sektorille.

Jos suositaan Helsingin Kaupunginkansliassa tai muissa virastoissa sokeasti jokainen suosikki järjestöään tulee helposti syyllistymään syrjintään ja näin edistää eriarvoisuutta.
Milloin vastuulliset vastaavat palveluista maahanmuuttajille vai jatketaan samalla odottaen erilainen tuloksen.
Kiitos paljon Helsingin Kaupunginkanslia.

- Huolestunut nuori

https://www.facebook.com/finishsomalimedia.warsan/...

Kai Ruonala

Maahanmuuttajilla on tiedossa työpaikka ja asunto. Sitten on oikeasti turvapaikan hakijoita ja valtaosa turhapaikkashoppailijoita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset