Husu

Maksuton koulutus säilytettävä

Suomeen tullaan useammin työn ja opiskelun perässä kuin humanitaaristen syiden vuoksi. Kansainvälisiä opiskelijoita löytyy alalta kuin alalta, ja usein näkee kuinka nämä opintojensa loppuun saattaneet ja korkeasti kouluttautuneet ulkomaalaiset opiskelijat ajavat taksia, siivoavat katuja, jakavat lehtiä ja paistavat hampurilaisia. Tämä on mielestäni väärin, mikäli haluamme pitää nämä ihmiset tyytyväisinä veronmaksajina Suomessa.

Olen joutunut todistamaan kuinka monet ulkomaalaisopiskelijat, jotka saivat täältä ilmaisen koulutuksen, ovat valmistumisensa jälkeen lähteneet ulkomaille vieden mukanaan kaiken täällä kerryttäneensä tietotaidon sen sijaan, että olisi jäänyt tänne ja kehittänyt tätä yhteiskuntaa.

Olen aina ihmetellyt, miksi ulkomaalainen, joilla on rahaa maksaa oma koulutuksensa, tulisi Suomeen opiskelemaan? Ollaan pohjolassa. Täällä on pimeää, synkkää ja kylmää. Kieli on harvinainen, eikä sen oppimisesta juuri ole maailmalla hyötyä. Toisin kuin peruskoulumme, yliopistolaitoksemme ei ole erityisemmin kuuluisa tasostaan. Miksi joku maksaisi tänne yliopistoon pääsemisestä, jos voisi valita myös Iso-Britannian, Ranskan, Saksan tai Yhdysvallat?

Meidän tulee säilyttää kaikille ilmainen koulutus, jotta voimme houkutella lisää ihmisiä Suomeen. Me tarvitsemme heitä tulevaisuuden työvoimaresurssiksi. EVA:n ja monien muiden tahojen tutkimukset ovat osittaneet että tulemme Suomessa tarvitsemaan lisää työvoimaa tulevaisuudessa. Jos alamme perimään maksua koulutuksesta, suljemme ovet sellaisille ihmisille, jotka voisivat olla nostamassa maatamme kukoistukseen.

Karu tosiasia nykytilanteessa on toisaalta se, että ulkomaalaisten opiskelijoiden on vaikea saada opintojensa jälkeen täältä töitä. Samaan aikaan liian harva suomalainen yritys laajentuu maamme rajojen ulkopuolelle. Tässä tilanteessa heittäisinkin pallon yritysten ja oppilaitosten suuntaan, jotta opiskelijoiden omaa taustaa ja kontakteja saataisiin nykyistä paremmin hyödynnettyä. Työharjoitteluissa, opinnäytteiden ja päättötöiden teoissa pitäisi nykyistä paremmin ottaa huomioon yritysten kansainvälistymispyrkimykset.

Oikeanmaalainen opiskelija oikealla koulutuksella voisi tehdä paljon pienenkin firman tuloksen eteen. Tarkoitan sitä, että ko. henkilön voisi pistää vaikka keksimään, mitä tuotteita tai palveluja henkilön lähtömaahan voisi myydä. Otetaan esimerkiksi vaikka energia-alaa lukeva opiskelija Bangladeshista. Hänelle voisi antaa mahdollisuuden tutustua suomalaisiin yrityksiin jotka tuottavat/myyvät ko. alan tuotteita tai palveluja ja pyytää etsimään mahdollisuuksia, joissa hänen kotimaansa yritykset voisivat tarjotuista tuotteista hyötyä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden osaaminen voisi näin parhaimmillaan luoda Suomeen uusia työpaikkoja.

Monet Afrikan ja Aasian maiden ihmiset myyvät toreilla vihanneksia, kalaa ja hedelmiä. Kuumassa ilmastossa nämä tuotteet menevät pilalle jos niille ei saada kylmäsäilytystilaa, jossa niitä voisi säilyttää seuraavaan päivään. Sen sijaan, että myyjä heittää päivän päätteeksi kaikki myymättömät ruuat pois, hänelle voisi tarjota mahdollisuutta säilyttää ne kylmäkontissa yön yli. Näin luomme uusia työpaikkoja sekä siellä opiskelijan kotimaassa että Suomessa jossa ne kontit tehdään. Uskon että tällä idealla on mahdollisuus vientituotteeksi. Kokeilun arvoinen idea ainakin.

Tarvitaan toisenlainen ajattelu tapaa mikäli näille uusille ideoille halutaan antaa mahdollisuus onnistua. Kehotan suomalaisia yrityksiä toimimaan paikallisesti mutta tekemään strategiansa globaalilla otteella. Ja ennen kaikkea maahanmuutto pitää alkaa näkemään positiivisena asiana eikä taakkana. Sillä maahanmuutto ei tule loppumaan ja Suomi on osa maailmaa. Tänne tulee ihmisiä ja täältä lähtee ihmisiä. Ideat uusien työpaikkojen luomiseksi varmasti löytyy, mutta ideat tarvitsevat myös ennakkoluulotonta ja rohkeaa väkeä niiden toteuttajiksi. Suomea ei rakenneta pelolla vaan rohkeudella ja sisukkaalla asenteella.

Ei muuta kuin kääritään hihat ja laitettaan kynät heilumaan

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Esa Niemi

Miksi ei voisi samalla pitää kaikkien ihmisten palvelut maksuttomiksi jos se on näin helppoa?

Maksuton ei tarkoita maksuttomuutta, vaan varmaankin että maksaminen siirretään jollekin muulle taholle kuin palvelua käyttävälle.

Käyttäjän 1 kuva
Freddy Van Vonterghem

On tuo hiukan kyseenalaista, samalla kun kantaväestön osalta rajoitetaan opiskelumahdollisuuksia.

Mutta kenties eliitin tavoite onkin luoda mahdollisimman paljon eriarvoisuutta ja eripuraisuutta eri ryhmien välillä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Miksi ihmeessä meidän täytyisi tarjota maksuton koulutus ihmisille, joiden ainoa tänne tulon motiivi on koulutuksen maksuttomuus. Jos he ovat sitä mieltä, että tällä on pimeää, kylmää ja synkkää, he todella lähtevät ulkomaille vieden mukanaan täällä kerryttämänsä osaamisen. Jos ja kun maassa on korkea työttömyys, heidän todella on vaikea löytää työtä. Ja saman vaikeuden kohtaa suuri osa muistakin opintonsa suorittaneista.

On viisaampaa tarjota koulutusta sellaisille, jotka haluavat tulla tänne saadakseen tasokasta koulutusta, mahdollisesti vielä sellaiselta alueelta, jolta sitä on vaikea saada muualta. Jos motivaatio on kunnossa, opiskelun maksullisuus ei ole este, ei ainakaan sillä tasolla, jota on kaavailtu. Kaikki Euroopan maat, Islantia ja Norjaa lukuun ottamatta, perivät lukuvuosimaksuja Euroopan ulkopuolisilta opiskelijoilta. Kyllä Suomen on syytä uskoa yhtä lailla koulutuksensa tasoon, varsinkin kun kansainväliset vertailut tukevat näkemystä koulutuksemme tason kilpailukykyisyydestä.

Olavi Mansikka

Älä Husu valehtele. EI OLE MAKSUTONTA OPISKELUA. Veronmaksajat sen maksavat eli ihan tavalliset suomalaiset ja sinäkin. Maksat sen veroistasi. Faktat faktoina ja puheet maksuttomasta voitaisiin lopettaa. Omasta mielestä on ihan ok jos muualta tulevat opiskelijat edes vähän maksaisivat osuutansa.

toki ymmärrän kun kovasti kyselit etuisuuksia ja haluaist sossupummiksi radioohjelmassasi.. Kummaa puhetta poliitikolta... Kannattaa etuuksien väärinkäyttöä.

Mika Samuel Kiekkijev

Mikäli oikein punnertaisi niin mahtaisiko enempää asiavirheitä saada mahtumaan yhteen kirjoitukseen?

Ilmaista koulutusta on tarjolla aivan yhtä paljon kuin on tarjolla ilmaisia lounaita, eli ei ainuttakaan.

On varmasti totta, että korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten on vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä, mutta onko se sitten helppoa kantasuomalaiselle korkeasti koulutetulle?

Saattahan se olla, että kasvava akateeminen työttömyys koskee ainoastaan Suomessa olevia ulkomaalaistaustaisia, mutta tohtinen epäillä.

Mikäli avaaja nyt uskottelee, että EVA:n raportti ja Sipilän löysät puheet EU ja ETA alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan poistamisesta tähtäisi korkeasti koulutettujen henkilöiden saamiseen suomalaisille työmarkkinoille, niin kaikki eivät ole Kepulaisia, joten ihan kaikkiin tuo ei uppoa.

Niin EVA:n kuin Kepunkin päämäärä on saada halpatyövoimaa laskemaan palkkatasoa ja sosiaaliturvalla kuitataan se mikä jää vajaaksi, jotta henkilö voi täällä elää.

"Olen aina ihmetellyt, miksi ulkomaalainen, joilla on rahaa maksaa oma koulutuksensa, tulisi Suomeen opiskelemaan? Ollaan pohjolassa. Täällä on pimeää, synkkää ja kylmää. Kieli on harvinainen, eikä sen oppimisesta juuri ole maailmalla hyötyä."

Eihän täällä kenenkään ole pakko olla, eikä tänne tulla ?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Arvoisa Husu.
Jos käsityksesi on myös puolueesi kanta, en ymmärrä lainkaan sitä, millä rahoitetaan kaikkalta maailmasta (siis EU:n ulkopuolelta) Suomeen saapuva "ilmainen opiskelu"?

Olen opiskellut itse ulkomailla, ja olisi ollut järjen köyhyyttä, jos ko. maat olisivat lahjoittaneet ne opinnot ilmaiseksi. Sen sijaan oma työ ja menestyksekäs opiskelu voidaan palkita joissain tapauksissa esim. stipendeillä tai osa-aikaisella assistentuureilla vaikkapa vuodeksi kerrallaan.

Näin voidaan valikoida lahjakkaita ja ahkeria opiskelijoita ja saadaan samalla karsituksi opiskeluturismia, jota jo nyt on EU:ssakin aivan liikaa, minkä totean kokemuksen syvällä rintaäänellä. Myös suomalaisopiskelijoiden joukossa on näitä "oli kiva viettää talvi Ateenassa" -opiskelijoita. :-)

Anna-Leena Nieminen

Eikö todellakaan tarvitse tietää...

(HUOM: korjattu asetukset jotain pitäisi nyt näkyä kaikille)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kummalliselta tuntuu ettää kaikki pitäisi olla nykyään verovaroista rahoitettua ja aina vain lisätä sosiaalikustannuksia. Näinköhän valtion kassa saadaan tasapainoon?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Muuan Virossa opiskeleva suomalainen ilmoitti häneltä perittävän opintomaksuja 3.000€/v.
Yhdysvalloissa jopa ns. valtionyliopistokin edellytti opiskelijalta sekä tämän perheenjäseniltä sitoumusta siitä, että kykenee elättämään itsensä.
Kauan sitten summa oli n. 12.000 USD/v per aikuinen ja n. 5.000 USD/v per lapsi. Vakuudeksi kelpasi pankin myöntämä opintolaina.
Stipendiaatit opiskelivat sitten - poikkeuksina - ilmaiseksi, halvalla tai osa-aikaisen työn tuomalla lisärahalla.

Cenita Sajaniemi

Suomessa, usein kouluttamattomat ja monien halveksimat pienipalkkaiset, maksavat verorahoistaan kaikkien opiskelun ja tohtoritutkinnot - ja ulkomaalaisten siihen päälle.
He maksavat myös "terveysmenoistaan" ja harvoin tälle "luokalle" on järjestetty työterveyshoitoa.

Ja lisääkö ulkolaisia loisimaan. Kaikki eivät ehkä pidä tuosta järjestelystä.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Eivät suomeen opiskelemaan tulevat siivoa katuja,paista hampurilaispihvejä jne.He kun tulevat ihan opiskelun takia.Vaihtoehtoisesti suomalaiset menevät ulkomaille.

Mistähän opiskelijoista husu puhuu?Harvemmin kun persaukiset suomeen ,ilman kielitaitoa ynm.tulevat.Opiskelemaan.

Kaikille ovat kirjat ynm.maksullisia ,suomalaisillekin.Eivät täällä suomalaiset lapset harrasta ilmaiseksi,eivät nuoret.Opiskelijat tekevät(jos ei varakkaita vanhempia)töitä opiskelujensa ohessa.Iltasiivousta(jos enää on,kun maahanmuuttajat ovat sielläkin)kaupoissa,ravintoloissa,jakavat lehtiä jne.

Köyhimmät perheet eivät katsos pysty niitä mopo,autokorttejakaan ostelemaan,kuten ne ,joille kaikki on annettu jo lapsesta.Otappa selvää miten opiskelijoita kulkee ristiin rastiin suomen ja niiden maiden kanssa,joilla on keskenäiset sopimukset.Niitä muuten riittää.

Sille joka kirjoittaa näitä tekstejä:Ole hyvä ja ota selvää miten suomessa toimii järjestelmä.Kun kirjoituksistasi huokuu joka kerta tietynlainen halveksunta suomea kohtaan,ei ensimmäinen teksti,niin mihin pyrit tällä?Sama koski kirjoitusta suomalaisista miehistä,halveksiva asenne.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Tutkinto-opiskelijoiden enemmistö on kotoisin muualta kuin Euroopasta
Suomi houkuttelee opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Tutkinto-opiskelijoista noin 40 % on lähtöisin Aasiasta, lähes saman verran tulee Euroopasta ja 14 % Afrikasta. Opiskelijoiden yleisimmät kotimaat ovat Venäjä, Kiina, Vietnam, Nepal ja Nigeria. Suomeen tulee enemmän opiskelijoita Aasiasta ja vähemmän Euroopasta kuin esimerkiksi Alankomaihin, Saksaan tai Tanskaan.

Ulkomaanjaksolle Suomeen tullaan pääasiassa muualta Euroopasta. Varsinkin ammatillisen koulutuksen kansainvälinen liikkuvuus painottuu Eurooppaan, josta on peräisin 95 % ulkomaanjaksolle tulijoista. Sekä korkeakouluihin että ammatillisiin oppilaitoksiin tulevien yleisimmät kotimaat ovat Saksa, Ranska ja Espanja.

Suomalaiset suuntaavat useimmiten muualle Eurooppaan
Lukuvuonna 2012–2013 lähes 6 000 suomalaista opiskelijaa suoritti tutkintoa ulkomaisessa korkeakoulussa Kelan opintotuen turvin. Lisäksi vuoden 2012 aikana miltei 10 000 korkeakouluopiskelijaa ja yli 6 000 ammattiin opiskelevaa lähti lyhyemmälle ulkomaanjaksolle. Kaikissa kolmessa ryhmässä ulkomailla opiskelevien määrät ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa, vaikka vuosittaista vaihteluakin esiintyy.

Suomalaisopiskelijat suosivat tutkinto-opinnoissaan kolmea kohdemaata eli Britanniaa, Ruotsia ja Viroa, joissa opiskelee lähes kaksi kolmasosaa kaikista opintotuen saajista. Lähes 90 % tutkinto-opiskelijoista jää opiskelemaan Eurooppaan.

Tutkintoa lyhyemmälle ulkomaanjaksolle lähtevät korkeakouluopiskelijat suuntaavat niin ikään useimmiten muualle Eurooppaan: suosituimmat maat ovat jo pitkään olleet Saksa, Espanja, Britannia, Ruotsi ja Ranska. Aasian merkitys on kuitenkin kasvamassa, sillä yhä useampi vaihto-opiskelija lähtee esimerkiksi Kiinaan, Thaimaahan, Japaniin tai Koreaan.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ulkomaanjaksot painottuvat selkeämmin Eurooppaan. Suosituimpia kohdemaita ovat Viro, Ruotsi, Espanja ja Saksa.

Maakuntien aktiivisuudessa on suuria eroja
Maakuntien välillä on suuria eroja siinä, miten aktiivisesti opiskelijat niistä lähtevät tai niihin tulevat ulkomaanjaksolle. Vuonna 2012 ammatillisen koulutuksen aktiivisin opiskelijoiden lähettäjä ja vastaanottaja oli Keski-Pohjanmaa ja korkeakoulutuksen Etelä-Karjala. Näissä maakunnissa – ja niiden lisäksi Ahvenanmaalla – opiskelee myös poikkeuksellisen paljon ulkomaalaisia tutkinnonsuorittajia. Erityisesti Keski-Pohjanmaa on pysytellyt tilastojen kärjessä jo pitkään.

”Oppilaitoksen kansainväliset kontaktit ja kannustus ohjaavat sitä, missä määrin opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä kokemusta osana opintojaan. Onkin tärkeää panostaa siihen, että eri puolilla Suomea opiskelevilla on yhtäläiset mahdollisuudet kartuttaa kansainvälistyvässä työelämässä tarvittavia taitoja”, toteaa vastaava asiantuntija Siru Korkala CIMOsta.

http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/1...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset